| AJANKOHTAISTA - AKTUELLT

Suomen Raamattuopiston Säätiö sai ison perinnön

Suomen Raamattuopiston Säätiö on saanut ison perinnön jyväskyläläiseltä näkövammaiselta yksityishenkilöltä.

 

Omaisuus on siirtynyt säätiön haltuun toukokuussa 2018. Perinnön lahjoittaja Jaakko Kuitunen menehtyi jyväskyläläisessä hoivakodissa vuosi sitten tammikuussa 87-vuotiaana. Hän oli tullut hoivakotiin toukokuussa 2014. Hänen ainoat läheisimmät omaisensa ovat veljen lapset.

Jaakko Kuitunen syntyi elokuussa 1930 Kangasniemellä Hilma ja Vihtori Kuitusen perheeseen. Hän oli neljästä lapsesta kolmas. Vanhemmat rakensivat mökin Puulaveden rantamaisemaan Ohensalon kylään.

Hänen näkönsä heikkeni jo lapsena silmäsairauden seurauksena. Kaikki alkoi hiljalleen sumentua, Kangasniemen kauniit maisemat, mahtavat näköalat, kotitupa, kirjat ja lehdet. Viimeinen kansakoululuokka jäi kesken, kun kevättalvella näkö huononi niin, että hän ei nähnyt enää lukea.

Lahjoittajan teki mieli 40-luvun lopulla jonnekin oppia saamaan, elämää avartamaan syrjäisestä pienestä kylästä. Tutut nuoret menivät kansanopistoihin ja niin hänkin päätyi Raamattuopistoon tutun suosittelemana kahdeksanviikkoiselle kurssille syksyllä 1949. Pulmana oli hänellä näkemättömyys. Kurssi meni häneltä kuunteluoppilaana. Jaakko Kuitunen suoritti Sokeain Ammattikoulussa hieromakurssin talvella 1950. Raamattuopiston rehtorin, rovasti Urho Muroman poika Uolevi Muroma vei hänet kotiinsa aina ennen tenttiä ja luki hänelle. Myöskin kaverit lukivat läksyt ääneen ja hän oppi kuuntelemalla.

Jaakko Kuitunen muutti Jyväskylään v. 1952. 1960-luvulla hän ryhtyi tekemään harjoja. Se olikin hänen elämäntyönsä ja viimeisinä vuosina harrastuksensa aina hoivakotiin siirtymiseen asti. Hän oli erittäin ahkera, hyvin menestyvä yrittäjä, joka eli vaatimatonta elämää. Vaatimattomuus näkyi hänen jokapäiväisessä elämässä. Hän oli hyvin tarkka rahan käytössä.

Jaakko Kuitunen aloitti hiihtämisen jo kolmivuotiaana. Hiihtämisestä tulikin hänelle rakas harrastus koko elämän ajaksi. Siitä ovat muistona lukuisat hiihtopalkinnot. Finlandia-hiihtoon hän osallistui 15 kertaa. Tästä syystä hänelle myönnettiin vuonna 2003 Finlandia-Hiihtoneuvoksen arvo.

Suomen Raamattuopisto on ollut hänelle koko hänen elämänsä ajan kohde, jonne hän on tehnyt säännöllisesti erisuuruisia lahjoituksia. Hän myös osallistui usein Raamattuopiston järjestämiin tilaisuuksiin. Vuonna 2009 tammikuun 27. päivänä hän teki Raamattuopistolla henkilökunnan kanssa legaatin. Se sisälsi kymmenen erikokoisen asunto-osakkeen lahjoittamisen Suomen Raamattuopiston Säätiölle. Asunto-osakkeet sijaitsevat Jyväskylässä Mäki-Matin asuntoalueella.

MERVI SIITARI, JAAKKO KUITUSEN VELJEN TYTÄR

Raamattuopisto: Hyvin merkittävä lahjoitus

Mitä tämä lahjoitus tarkoittaa Raamattuopistolle, toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen?

– Kyseinen lahjoitus oli meille hyvin merkittävä. Viime vuosi oli Suomen Raamattuopiston Säätiölle vaikea, meillä oli luultavasti historiamme ensimmäiset yt-neuvottelut, ja taloutemme oli huomattavan kireällä. Silloin ystävien apua todella tarvittiin. Viime vuonna tehdyt rakenteelliset muutokset ovat purreet ja tällä hetkellä taloutemme on merkittävästi aikaisempaa paremmassa kunnossa.

Onko tämä suurin lahjoitus tai suurimmista päästä ikinä?

– Kuuluu ainakin minun tiedossani olevien testamenttien joukossa selkeästi suurimpien joukkoon. Ainakin yhden saman mittaluokan testamentin muistan äkkiseltään. Tyypillisesti suuria testamentteja jättävät sellaiset työn tukijat, joilla ei ole rintaperillisiä ja jotka haluavat tukea itselleen tärkeitä asioita vielä kuolemansa jälkeenkin.

Kuinka tavallista on, että Raamattuopisto saa lahjoituksia?

– Suomen Raamattuopiston Säätiö tekee monimuotoista hengellistä ja auttamistyötä ympäri Suomen. Raamattuopisto nimenä on siinä mielessä hämäävä, että kansanopisto on vain yksi osa työkentästämme. Säätiön budjetista noin neljäkymmentä prosenttia tulee erilaisina lahjoituksina ja työn ystävien tukena. Saamme tuhansia eri tyyppisiä ja eri suuruisia lahjoituksia joka vuosi. Testamenttien ja legaattien osuus näistä on keskimäärin 300 000 € vuodessa. Työmme ei olisi mahdollista ilman ystävien tukea ja olemme heistä hyvin kiitollisia. Tällä hetkellä on perunkirjoitusvaiheessa puolisen tusinaa testamenttia, joissa Raamattuopistoa on jollakin tavalla muistettu. Testamentit ovat aika yleinen ja vakiintunut tapa tukea yleishyödyllisiä toimijoita. Testamenttien saajina on mm. uskonnollisia ja aatteellisia järjestöjä sekä avustus- ja kulttuurijärjestöjä.