Se on loputtoman hauskaa ja erittäin opettavaista, mutta jokainen kysymyksiini saatu vastaus johtaa uusiin löytöihin ja yhä uusiin kysymyksiin, nauraa Martina Harms-Aalto kertoessaan työstään Kauniaisten katujen nimiä käsittelevän kirjan parissa.
Kauniaisten ruotsinkielinen kulttuuriyhdistys Grankulla svenska kulturförening joutui postin jatkuvasti nousevien jakelukustannusten vuoksi lopettamaan ”Vi i Grankulla” -lehden julkaisemisen.
Yhdistys on sen sijaan käynnistänyt kirjaprojektin Kauniaisten kadunnimistä. Kuka oli Hjalmar? Entä Mor Anna (Anna-muori)? Ja hovineuvoksetar? Mitä olivat Smeds, Karvasmäki ja Gräsa (Gresa)? Onko Bredantie (”Leveätie”) levein?
Yhdistys on antanut kirjaprojektin tehtäväksi entiselle kauniaislaiselle Martina Harms-Aallolle, joka viimeksi kirjoitti ja toimitti kirjan Folkhälsanin lastentarhasta, joka julkaistiin maaliskuussa 2025.
Kulttuurineuvos Clara Palmgren on vuosien varrella ilahduttanut Kaunis Grani -lehden lukijoita artikkeleilla kadunnimistä. Hän on mukana myös tässä uudessa projektissa:
– Clara on kävelevä paikallishistoriallinen arkisto, ja on ilo saada käyttää hänen asiantuntemustaan ja hänen tarkistuslukuaan teksteilleni, sanoo Harms-Aalto.
Hän muistuttaa myös, että valtuusto on hyväksynyt aloitteen paikallishistoriallisen arkiston siirtämisestä Desky-arkistojärjestelmään:
– Tämä olisi ehdottoman tarpeellista saada tehtyä, mieluiten jo eilen, hän toteaa.
Mutta kaikkien historiallisten henkilöiden parissa työskennellessään heräsi myös kysymys: kenen tai minkä mukaan kauniaislaiset itse haluaisivat nimetä kadun? Ketkä ovat ne henkilöt tai paikat, jotka teidän mielestänne olisi tärkeää muistaa tällä tavalla?
Vastaa kysymyksiimme käyttämällä linkkiä (tai siirtymällä osoitteeseen), viimeistään 30. syyskuuta. Kysely käsitellään nimettömästi, mutta vastaukset saavat mielellään olla asiallisia tai pilke silmäkulmassa kirjoitettuja, Harms-Aalto toteaa.
– Olemme tietenkin kiinnostuneita myös mahdollisista tarinoista tai anekdooteista, jotka liittyvät Kauniaisten nimistöön ja teiden historiaan. Niihin tullaan jollakin tavoin viittaamaan uudessa kirjassa, mutta emme uskalla luvata tavoittavatko ne päättäjät, kertoo Martina Harms-Aalto, hänelläkin silmäkulmassaan pilke.