Parikymmentä kauniaislaista kirjailijaa oli saapunut 23. maaliskuuta Vallmogårdiin, jossa vietettiin Mikael Lybeckin syntymän 150-vuotisjuhlaa. He edustivat niitä kaikkiaan 150 kirjailijaa, jotka ovat oleskelleet Kauniaisissa ainakin jossain elämänsä vaiheessa tai asuvat täällä edelleen.
Kauniaista on 1960-luvulla tapahtuneen suuren muuttoaallon jälkeen kritisoitu yhteisöksi, jossa materiaaliset asiat ovat etusijalla. Kriitikot eivät taida tietää siitä kulttuurisesta pääomasta, joka on luonut pohjan niin paljolle Kauniaisissa.
Yksi esimerkki kulttuurisesta pääomasta on luettelo noin 150 kirjailijasta, jotka ovat julkaisseet yhden tai useampia teoksia, joko omakustanteena tai vakiintuneen kustantajan toimesta. Luetteloon pääsy edellyttää, että on käynyt koulua Kauniaisissa tai asunut tai vaikuttanut täällä pidemmän aikaa.
Mikael Lybeckistä (1864- 1925) ja Vallmogårdista kirjoitimme historiasarjassamme Kaunis Granin numerossa 3/2014.
Juhlatilaisuuden isäntinä toimivat Kauniaisten ruotsinkielinen kulttuuriyhdistys ja Kauniaisten kaupunki. Vieraat toivotti tervetulleiksi sivistystoimenjohtaja Heidi Backman.
Kauniaislainen näyttelijä Nina Hukkinen pakinoi sisäkkö Augustana Lybeckien vanhan vieraskirjan äärellä ja poimi esiin tunnettuja kulttuurihenkilöitä ja runoja, joita nämä olivat kirjaan kirjoittaneet. Alkuperäinen vieraskirja on Svenska Litteratursällskapetin hallussa Helsingissä.
Agneta von Essen, Fredrik Therman ja Nalle Valtiala kertoivat kaskuja ja Emelie Enckell luki joitain sivuja kohta ilmestyvästä kirjastaan Olof-isästä.
Kirjailijoiden seurassa kahvipöydässä oli virkamiehiä, poliitikkoja, yhdistysväkeä sekä Lybeckin lapsenlapsi Gunilla Kihlman ja lapsenlapsenlapset Louise ja Charlotte Lybeck. Tunnelma oli korkealla ja läsnäolijat viihtyivät mainiosti.
Kirjakaappi
Kauniaislaisten kirjailijoiden kirjat ovat aakkosjärjestyksessä omissa kirjakaapeissaan Vallmogårdin kirjastossa. He ovat julkaisseet kauno- tai tietokirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kirjoista on luettelo, joka täydentyy uusilla hankinnoilla tai lahjoituksilla. Tänä talvena on esim. Torsten Stjernberg lahjoittanut suuren määrän von Wrightin veljesten lintutauluja esitteleviä kirjoja, jotka hän on kirjoittanut yhdessä mm. Anto Leikolan kanssa. FM AnnaMaija Tanttu on lahjoittanut useamman keittokirjoistaan, FM Ulla Tillander-Godenhielm Fabergé-kirjojaan jne. Juuri nyt kirjakaapeissa on hallitsevana suomenruotsalainen kirjallisuus, jonka monet edustajat asuivat Kauniaisissa 1900-luvun viitenä ensimmäisenä vuosikymmenenä, heidän joukossaan Elmer Diktonius, veljekset Enckell ja Parland, Arvid Mörne sekä lapsensa Barbro ja Håkan, Tito Colliander ja Jarl Hemmer.
1960-luvulla mukaan tulivat suomenkieliset Anu Kaipainen ja Raisa Lardot, vähän myöhemmin Päiviö Tommila ja Paavo Castrén, ensin mainitut kaunokirjallisuuden, viimeksi mainitut tietokirjallisuuden puolella.
Uusimpiin suomenkielisiin kirjailijoihin kuuluvat Riitta Rossilahti runokokoelmineen ja Miha Rinne, joka on tehnyt sarjakuvakertomuksen.
Monilla kirjailijoilla on useampia kotipaikkakuntia, mutta Kauniainen on mukana heidän elämänhistoriassaan; voidaan esimerkiksi kysyä miksi runoilija Saima Harmajan nimi on mukana, tai filosofi Georg Henrik von Wrightin? Syynä on se, että Harmajaa hoidettiin keuhkoongelmien takia Kauniaisissa 1930-luvulla ja että von Wright kävi ensimmäiset kouluvuotensa Hanna Wetterhoffin pikkulastenkoulussa, siinä punaisessa rakennuksessa Klostretin vieressä Kavallintiellä.
Kokoelma
Vierailijoilla on nyt mahdollisuus tutustua näihin kauniaislaiskirjailijoiden kirjakaapin teoksiin, ehkä todeta kytkentä paikkakuntaamme sekä mahdollisesti etsiä elä- mänkerrallisia tietoja katalogista, joka on vielä työn alla.
Yksityistilaisuudet ja kokoukset tuovat vierailijoita, jotka tietojemme mukaan ovat erittäin kiinnostuneita huvilan historiasta.
Kauniaislaiskirjailijoiden kokoelman lisäksi kirjastossa on Mikael Lybeckin koko tuotanto useampina eri niteinä omassa kaapissaan kirjailija-alkovissa, osa hänen omasta kirjastostaan sekä muita teoksia kuten elä- mänkertoja ja kirjallisuuden historiaa.
Kellarissa kirjaston alla on suurin osa Arvid Mörnen (1876–1946) omasta kirjastosta.
Tutkijalle nämä kaksi kirjakokoelmaa, siis Lybeckin ja Mörnen, voivat tarjota mielenkiintoista materiaalia sen ajan intellektuellien kirjastoista. Valitettavasti kirjoja ei voi lainata Vallmogårdista, mutta osa nuorempien kirjailijoiden kirjoista on lainattavissa Kauniaisten kirjastosta kaupungin keskustassa. Vallmogård ja kirjasto tekevät tietenkin yhteistyötä kaikissa kirjakysymyksissä.
Pääoma lisääntyy
Kauniaisissa on nykyään 9000 asukasta. 150 kirjailijanimeä pienellä paikkakunnalla on kunnioitusta herättävä määrä. Se on osoitus kulttuurisesta pääomasta, joka on kertynyt 100 vuoden aikana. Täällä kirjoitetaan edelleen.
Tietokirjailijoiden määrä on suuri, paljon suurempi kuin 50 vuotta sitten. Kehitys kertoo hyvistä kouluista joissa nuorille opiskelijoille syntyy intoa tutkimiseen. Alku tapahtuu blogeissa, katso esim. ggs.blogg.hbl. fi tai kauniaistenlukio.wordpress.com.
Kauniaisilla olisi mahdollisuus järjestää kirjailijakongresseja eri teemoista kuten lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Kirjailijanimien joukossa täällä ovat Margit von Willebrad-Hollmerus, Sebastian Lybeck, Barbro Mörne ja Carina WolffBrandt, jotka ovat kirjoittaneet lapsille koirista, apinoista ja siileistä.
Unelma olisi järjestää kongressi runouden ympärillä. Mitä kaikkea se voisikaan tarjota sadan vuoden ajalta!
Emelie Enckell luki tilaisuudessa otteita tulevasta kirjastaan, joka kertoo Olof Enckellistä.
Taaimmaisessa pöydässä vasemmalta Jaana af Hällström, Eeva Melkas, Paavo Castrén, Charlotte Lybeck ja Louise Lybeck. Etummaisessa pöydässä: Nalle Valtiala, Sture Packalén, Susanne Hellsing, Christian Brandt ja Miha Rinne.