Myös Kauniaisiin tuli tapa viettää Lucian päivää 1950-luvulla. Omat muistoni ovat kansakouluajalta, jolloin olin toisella luokalla ja luokan kaikkien tyttöjen piti vastata Lucia-juhlinnasta. Luokkatoverit saivat äänestää kenestä tytöstä tulisi Lucia ja muut saivat olla kulkueessa
Sinä vuonna (1958) kansakoulun Lucia-neidoksi valittiin Siv Almark. Saavuimme kulkueena koulun eteen aamuhartauden yhteydessä ja Lucia lausui runon.
Granhultin koulussa juhlitaan Luciaa edelleenkin niin, että toisen vuosikurssin oppilaat esiintyvät varsinaisena Lucian päivänä. Vanhemmat on kutsuttu mukaan. Ohjelma koostuu yleensä Lucialaulusta, tonttulauluista ja ehkä Staffanin laulusta.
Joskus koulun Lucia-neito kulkueineen on esiintynyt eläkeläisille ja jopa kauniaislaisille yrityksille. Silloin on saatu hieman rahaakin, joka on käytetty esim. leirikouluun.
Yhteen aikaan Granhultin Lucia esiintyi myös Mäntymäen koulussa, mutta ruotsin kielikylpyluokkien myötä Mäntymäki aloitti oman Lucian päivän vieton. Alkuvuosina Lucia-tarinan kulkueineen ja lauluineen esittivät 2. luokan kielikylpyoppilaat. Viime vuosina traditioon ovat osallistuneet kaikki kielikylpyluokat. Lucia-tilaisuuden jälkeen kielikylpyluokkien vanhempaintoimikunta on tarjonnut Lucia-pullaa ja mehua, kertoo Mäntymäen rehtori Jarmo Ranta.
Silloin kun Grankulla samskola vielä oli yksityiskoulu, vietettiin Lucia-juhlaa iltajoulujuhlan yhteydessä. Järjestelyistä vastasi lehtori Hjördis Gaefvert. Agneta Nordling (os. Feiring) kertoo noista ajoista:
”Minut valittiin esiintymään Luciana iltajoulujuhlassa 1949 jolloin olin 10-vuotias. Minun piti lausua Viktor Rydbergin runo ”Gläns över sjö och strand” ja olin ihan yksin näyttämöllä ilman kulkuetta. En saanut pitää mukanani edes paperia josta lukea, mutta olin saanut sovittua, että minulla oli kuiskaaja (Sam Panelius, rehtorin poika) siltä varalta että unohtaisin sanat. Seisoin salissa kaikkien koulun oppilaiden ja opettajien edessä ja pidin kä- dessäni kynttilää kouristuksenomaisesti ja päässäni kannoin kruunua, jossa oli elävät kynttilät. Hjördis Gaefvert seisoi kulisseissa suuren mustan takin kanssa. Sitä oli tarkoitus käyttää palon sammuttamiseen, jos tuli alkaisi levitä kynttilöistä. Mutta sillä kertaa kaikki meni hyvin.” Kiinnostus oppilasdemokratiaa kohtaan heräsi 1970-luvulla ja kun samoihin aikoihin saatiin suurempi ja nykyaikaisempi lisärakennus, jossa oli suuri juhlasali, alettiin järjestää Lucia-vaaleja, joiden ehdokkaat olivat vuorotellen yläasteelta ja lukiosta. Ehdokkaat esittäytyivät koulun oppilaiden edessä ja sen jälkeen pidettiin lippuää- nestys luokissa. Nykyään Lucia-neidon valitsee musiikinopettaja.
1980- ja 90-luvuilla toimi lehtori Ingrid ”Inni” Lindqvist-Stenman Hagelstamin yläasteella matematiikan opettajana. Hän oli ollut suomenruotsalaisten ”oikea” Lucia vuonna 1964. Inni antoi koulun Lucia-neitojen käyttää samaa Lucia-leninkiä jota hän oli käyttänyt omana Lucia-aikanaan. Joka syksy ahkerat käsityönopettajat korjasivat sen sopivaksi koulun uudelle Lucia-neidolle. Myös koulun käytössä ollut kruunu oli Innin. Joka vuosi sen runkoon sidottiin uudet puolukanvarvut ja kruunu varustettiin elävin kynttilöin. Kulisseissa oli täysiä vesiämpäreitä mahdollisten tulivahinkojen sammuttamista varten.
Innin muutettua Mattlidenin kouluun hankki koulu omat varusteet Lucia-neidolle.
Lucian päivän pääjuhla pidetään ruotsinkielisen koulukeskuksen yhteisessä päivänavauksessa. Lucia-juhlan musiikin johtaa musiikinopettaja ja kuorossa laulaa useimmiten seitsemännen vuosikurssin oppilaita.
Lucia-kulkueessa on kitaraa soittavia tähtipoikia ja laulavia neitoja.
Aikaisemmin Lucia kulkueineen kiersi luokissa, lauloi ja tarjosi piparkakkuja. Tämä traditio on nykyään lopetettu ja sen sijaan tarjotaan mehua ja piparkakkuja käytävillä. Lucia esiintyy myös opettajanhuoneessa, jonne on kutsuttu myös eläkkeellä olevat opettajat. Koko päivän lussailun jälkeen on kova työ harjata steariini pois Lucian pitkistä hiuksista!
Vuonna 2013 oli Jenny Hedström Luciana ruotsinkielisessä koulukeskuksessa. Näin hän muistelee tuota aikaa:
”Joulukuu on pimeä, hiljainen ja väsynyt. Monia vaivaa yksinäisyys ja joulun odotus on pitkä. Lucian päivä on täynnä iloa ja yhteisöllisyyttä, josta saa energiaa ja sisäistä lämpöä. Hetken ajan on koottuna yhteen kaikki se lämpö ja valo, jota ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat. Olla Lucia tarkoittaa että on mukana jakamassa sitä turvallisuuden tunnetta jota laulu, valo ja lämpö yhdessä luovat. On kunnia saada tehtäväkseen levittää sitä joulutunnelmaa ja iloa, joka yhdistyy Lucian päivään. ”
Kaupungin Lucia
Vuonna 2012 aloitti kaupunki oman Lucia-traditionsa. Se sai alkunsa Kauniaisten musiikkiopiston, kaupungin kulttuuripuolen ja Kauniaisten ruotsinkielisen seurakunnan yhteistyöprojektina.
Kauniaisten ensimmäinen Lucia oli Maja Mannila, joka samana syksynä oli herättä- nyt huomiota FST:n MGPkilpailussa (musiikkikilpailu nuorille suomenruotsalaisille laulajille). Maja esiintyi Luciana kaupungintalolla, Villa Anemonessa, Ekkullassa, Kaunialassa ja kirkossa. Ensimmäisenä vuonna oli hieman vaikeaa löytää tyttöjä Lucia-kulkueeseen, mutta jo seuraavana vuonna se oli helpompaa. Vuonna 2013 Lucianeidoksi valittiin Elin Qvist. Hän oli ollut mukana Maijan kulkueessa ja tämä varmaankin osaltaan vaikutti siihen, että kaikki sujui tällä kertaa joustavammin.
Elin Qvist muistelee Luciaaikaansa näin:
”Minulle Lucia merkitsee valon levittämistä talven pimeyteen ja lämpöä niille jotka sitä tarvitsevat. Minun mielestäni Lucia on vuoden tunnelmallisin tapahtuma, mutta myös tavattoman tärkeä, erityisesti vanhemmille ihmisille. Olen erittäin kiitollinen siitä että sain olla viime vuoden Lucia ja levittää sitä iloa!”
Vuoden 2014 Lucia-neito on jo valittu, hänen nimensä on Linnéa Lang ja hän tuo valoa joulukuun pimeyteen yhteistyössä ruotsinkielisen koulukeskuksen kanssa (katso kuvat ja ohjelma kannesta ja sivulta 3.)
Metodistien Lucia
Myös Metodistiseurakunnassa juhlitaan Luciaa.
Tästä perinteestä kertoo seurakunnan pastori Gösta Söderström seuraavasti: ”Metodistikirkon Lucia-perinne alkoi Betlehem-kirkossa Kauniaisissa jo 1940-luvulla ja juhlaa on vietetty joka vuosi. Lucia-neito valittiin nuorten keskuudesta ja mukana oli sekä poikia että tyttöjä tähtipoikina ja neitoina. 1970-luvulla yhdistettiin Lucia-perinne seurakunnan pyhäkouluun. Lapset ja nuoret osallistuivat Lucia-ohjelmalla seurakunnan joulujuhlaan sekä Grankulla Gilletin ja seurakuntien yhteiseen joulujuhlaan.”
***
Tietojen kerääminen Luciaperinteistä Kauniaisissa on ollut sekä hauskaa että työlästä. Kaikilla on omat muistonsa eikä tietoa ole juuri kerätty mihinkään. Tämä kirjoitus on yritykseni antaa pieni katsaus siitä, miten Luciaa on juhlittu eri tahoilla Kauniaisissa. Olisi hauskaa ja toivottavaakin, jos joku haluaisi kommentoida tai kertoa lisää. Kenties voisimme yhdessä saada kasaan kattavamman tietopaketin aiheesta.
Haluan kiittää kaikkia niitä ystävällisiä ihmisiä jotka ovat kertoneet muistojaan ja halunneet jakaa niitä muille, erityisesti Inge-Britt Sandströmiä, Marina Lindholmia, Pamela Sandströmiä, Ingrid Lindqvist-Stenmania, Anne Waseliusta, Gösta Söderströmiä, Nils Wahrmania, Brita Storbackaa, Elin Qvistiä, Jenny Hedströmiä ja muita jotka ovat auttaneet minua tietojen keräämisessä.
Elina Sagne, ruotsinkielisen koulukeskuksen Lucia syksyllä 1996.
Jenny Hedström, ruotsinkielisen koulukeskuksen Lucia syksyllä 2013.