| AJANKOHTAISTA - AKTUELLT

Pitkä matka Kongosta Kauniaisiin

Maaliskuussa 2014 Ndela Makambo Saleh,37, saapui 11 pakolaisleirillä vietetyn vuoden jälkeen perheensä kanssa Suomeen Kauniaisiin. Ihme oli tapahtunut. Mies vailla toivoa sai uuden kotimaan ja -kaupungin.

Ilmoitus






Ilmoitus

Ndela Makambo Saleh
Makambo perheineen viihtyy Kauniaisissa hyvin, mutta toivoo, että ihmiset tulisivat rohkeasti kysymään kuulumisia ranskaksi, englanniksi, swahiliksi ja mikä parasta, päivä päivältä enemmän myös suomen kielellä.

Makambo perheineen viihtyy Kauniaisissa hyvin, mutta toivoo, että ihmiset tulisivat rohkeasti keskustelemaan ja kysymään kuulumisia. Hän korostaa, että puhumalla ja olemalla avoimia voisimme kaikki oppia toisiltamme jotain. Keskustelua voidaan käydä ranskaksi, englanniksi, swahiliksi ja mikä parasta, päivä päivältä enemmän myös suomen kielellä.

Vuodet väkivallan varjossa

Makambo varttui Kongon demokraattisessa tasavallassa 11 lapsisen perheen esikoisena. Perheeseen kuului 10 poikaa ja yksi tytär. Levottomuudet veivät miehen vuonna 1996 Tansaniaan ja sieltä takaisin Kongoon. Hänen ensimmäinen vaimonsa surmattiin Kongossa, eikä maahan ollut enää turvallista jäädä.

Väkivaltaisuuksien takia mies pakeni Malawiin. Pakolaisleirillä hän tapasi nykyisen vaimonsa Marien, 33. Perheen kaksi tytärtä Asifiwe, 5, ja Tina, 3, ovat molemmat syntyneet pakolaisleirillä. Elämä leirillä ei ollut helppoa, mutta päivästä toiseen ankeissa olosuhteissa selvisi, jos oli ruokaa. Lopulta perhe monen vaiheen jälkeen sai tiedon uudesta kotimaasta.

Toive suomalaisista ystävistä

Makambosta tuntuu pahalta, kun ihmiset eivät puhu hä- nelle. Suomalaisia ystäviä on todella vaikeaa saada. Hän toivoo myös, että omat tyttäret saisivat suomalaisia ystäviä. Nytkin tytöt toivovat, että voisivat leikkiä vapaaajallaan päiväkotikavereiden kanssa. Sekin hoituisi, jos vanhemmat voisivat soittaa puolin ja toisin.

Niin kuin kaikilla pakolaisilla synnyinmaahan ja menneisyyteen jää paljon menetettyjä vuorovaikutussuhteita, sukua ja ystäviä. Makambon äiti on Kongossa, mutta täyttä selvyyttä asuinpaikasta ei ole. Makambo uskoo avoimuuteen. Jos on avoin, voi oppia toiselta jotain ja saada apua. Hän toivoo, että ihmiset tulisivat esimerkiksi kysymään Kongosta. Näin hän voisi opettaa kauniaislaisille jotain ja oppia itsekin. Samalla voisi syntyä mahdollisuus uusiin vuorovaikutussuhteisiin.

Kiitos tuesta

Makambo on erittäin iloinen ja yllättynyt kaikesta avusta ja jatkuvasta tuesta, mitä hän on Kauniaisissa saanut. Kaunis Granin kautta hän haluaa välittää kiitokset kaikille perhettä tukeneille, kuten sosiaali- ja terveystoimelle, Granin Lähiavulle sekä kaikille kauniaislaisille.

Ainoastaan Suomen talvi, jonka perhe joutui kohtamaan heti lentoasemalta ulos astuessaan, on vaatinut totuttelua. Makambon mielestä uuteen kotimaahan juurtumisessa auttaa oma avoin ja positiivinen asenne. Pakolaisleirin jälkeen elämä Suomessa tuntuu ihmeeltä, ja hän on tyytyväinen kaikkeen, mitä on Suomessa saanut.

Suomen kieli haltuun

Suomen kielen oppiminen on maahan saapuneille pakolaisille väylä uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Malawissa perhe sai lyhyen perehdytyksen uudesta kotimaasta ja ensikosketuksen suomen kieleen.

Lapset ovat oppineet päiväkodissa suomea mainiosti ja myös perheen äidin Marien kielitaito on jo hyvä. Makambo harmittelee, ettei hän osaa vaikealta tuntuvaa kieltä yhtä hyvin kuin vaimo ja lapset. Makambo kävi heti Suomeen saapumisen jälkeen viikon kestävän suomen kurssin Kauniaisten Raamattuopistolla ja pääsi myös työ- ja elinkeinotoimiston järjestämään kotoutumiskoulutukseen. Kurssi keskeytyi jalan murtumisen takia, mutta nyt Makambo on kuntoutunut jo niin hyvin, että käy jälleen arkipäivisin Espoossa suomen kielen kurssilla. Nyt vain tarvitaan keskustelukumppania.

Halu auttaa

Makambo on ammatiltaan rakennusmies, mutta hän suunnittelee opiskelevansa itselleen uuden ammatin. Sydäntä lähellä on erityisesti vanhusten auttaminen. Makambo toivoo, että hän voisi auttaa esimerkiksi Granin Lähiavun kautta kauniaislaisia vanhuksia. Arkipäivät menevät vielä tällä hetkellä suomen kielen kurssilla, mutta viikonloppuisin on aikaa auttaa.

 

Tausta

Kaupunginhallitus keskusteli torstaina pakolaistilanteesta ja totesi, että Kauniainen on valmis kantamaan vastuuta ja auttamaan hädänalaisia. – Ei ainoastaan valmis, vaan meidän on yksinkertaisesti pakko toimia kun kanssaihmisemme kärsivät hätää, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg. Bergin mukaan Kauniaisilla ei ole sopivia tiloja turvapaikanhakijoiden varsinaisia vastaanottokeskuksia varten, mutta nyt yritetään löytää lisää asuntoja pakolaisille. – En halua puuttua siihen, ovatko he joita autamme syyrialaisia tai kongolaisia tai jostain muualta. Tässä vaiheessa emme halua sulkea ulkopuolelle mitään ryhmää tai mitään vaihtoehtoa.

Berg toivoo, että kauniaislaiset myös henkilökohtaisesti helpottaisivat pakolaisten tilannetta, omien mahdollisuuksiensa mukaan ja tavalla jonka he näkevät parhaaksi. Kun Syyrian pakolaistilanne paheni 2013 ja kunnat lupautuivat ottamaan heitä vastaa, kävi ilmi, että heidän tuloonsa pakolaisleireiltä saattaa mennä jopa vuosi. Kauniainen päätyi silloin ottamaan pakolaisia Kongosta. – Olemme aika hyvin kyenneet pitämään kiinni jo 1990-luvulla sovitusta velvoitteestamme eli ottaa vuosittain kymmenen kiintiöpakolaista. Nyt elokuussa vastaanotimme yhdeksän kongolaista kiintiöpakolaista ja toivon, että nyt voitaisiin auttaa mahdollisimman monia turvapaikanhakijoita, sanoo Kauniaisten sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg.

Kiintiöpakolaisina Kauniaisissa on 10 aikuista ja 2 lasta, siis niitä, niitä joista tällä hetkellä haetaan valtion korvausta. Turvanpaikanhakijoita on 3 aikuista ja 1 lapsi. Perheen yhdistämisenä on Kauniaisiin muuttanut 5 aikuista. Pakolaisten kokonaismäärästä ei ole ihan tarkkaa tietoa, koska osa on muuttanut oma-aloitteisesti pois kunnasta ja osa pidempään asuneista ei ole virkamiesavun piirissä.

Yksityiset kuntalaiset ovat vuosien mittaan toivottaneet Kauniaisten pakolaiset tervetulleiksi antamalla lahjoituksia ja työpanostaan. Myös kunnassa jo asuvilla kongolaisilla pakolaisilla on ollut merkittävä rooli vertaistuen antajina kotoutumisessa. Granin Lähiavun vetämässä Olohuoneessa Nuorisotalolla aloittaa Lukuryhmä ja kirjasto on lupautunut hankkimaan swahilin kielistä kirjallisuutta. Kansalaisopistolla on tärkeä rooli kotouttamisen toteuttamisessa.
SIRKKU VEPSÄLÄINEN, NINA WINQUIST

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *