| PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN

Uhkaavia pilviä taloushorisontissa

Maanantaina 30.5. kaupungintalolla on avoin kokous, jossa pohditaan erilaisia tulevaisuudennäkymiä. Tervetuloa!

Kirjoitus julkaistiin huhtikuun loppupuolella paperi-lehdessä ja netissä, mutta on paikallaan nostaa kaupunginjohtaja Christoffer Masarin ajatukset jälleen etualalle.

Suomen kansantalous on alisuoriutunut jo lähes vuosikymmenen ajan, eikä BKT ole vieläkään saavuttanut talouskriisiä edeltäneen vuoden 2008 tasoa. Kauniainen on vahvasta tulopohjastaan sekä erityisesti edellisen sekä tämän vuoden erinomaisista maanmyyntituloistaan johtuen pystynyt ylläpitämään erittäin korkeatasoiset palvelut, pitäen samalla kunnallisveroprosentin muuhun maahan nähden matalalla tasolla. Heikko kansantalouden kasvu, yhdistettynä ikääntyvään väestöön sekä lisääntyvään työttömyyteen on kuitenkin Kauniaistenkin osalta synnyttänyt jatkuvasti kasvavan railon tulojen ja menojen välillä.

Kauniaisten tulos on vuodesta 2009 lähtien ollut tai olisi ollut alijäämäinen, mikäli myyntivoittoja tai muita satunnaisia tuottoja ei lasketa mukaan tulokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan vuotuiset kustannukset vuodesta 2009 lähtien ovat olleet korkeammat kuin säännölliset tulot. Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa ylijäämää (1,6 milj. €), mutta siihen sisältyy toimintatuotoissa oleva 7 milj. € myyntivoitto. Ilman maanmyyntiä vuoden tulos olisi ollut alijäämäinen 5,4 milj. €. Vuoden 2015 vuosikate ilman maanmyyntituloja on enää noin 1,5 milj. € positiivinen ja suurimpien maanmyyntitulojen loppuessa vuodesta 2017 lähtien uhkaa vuosikatteesta tulla negatiivinen, mikä tarkoittaisi tarkoittaisi syömävelan ottamista. Vuonna 2015 Suomessa oli ainoastaan 11 negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Vuosikate osoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. (Vuoden 2015 poistotaso oli noin 7 milj. euroa).

Suurin syy negatiiviseen kehitykseen on ollut toimintakulujen liian nopea kasvu. Kaupungin toimintakulujen kasvu on vuosina 2012–2015 vaihdellut 3,2 %–4,8 % välillä. Muita merkittäviä syitä ovat verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä vähentynyt valtionosuus (2012: 4 milj. €, 2017:–400 t€). Vuonna 2015 verotulot kasvoivat enää vain 1,6 %, ja siitä kasvusta lähes kaikki koostuu kiinteistöverojen laissa säädettyjen alarajojen korottamisesta ja yhteisöveron kasvusta, kunnallisveron kasvun ollessa mahdollisesti ensimmäistä kertaa Kauniaisissa negatiivinen.

Kauniaisten nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä 6651 €/asukas. Vertailun vuoksi todettakoon, että Espoon vastaavat kustannukset ovat 5230 €/as., Uudenmaan keskiarvo 5245 €/as. sekä koko Manner-Suomen keskiarvo 5482 €/as. Käytämme siis asukaslukuun suhteutettuna vuodessa yli 11 milj. € enemmän rahaa palveluihin kuin muu Uusimaa tai Espoo. Tämä vastaa noin kolmea kunnallisveron prosenttiyksikköä.

Tuloksemme on vuodesta 2017 lähtien painumassa voimakkaasti negatiiviseksi, eikä meillä ole enää ainakaan nykyisellä veroasteella varaa kaikilta osin ylläpitää nykyisenkaltaisia palveluita. Lähivuodet tulevat edellyttämään tiukkaa menokuria, palvelutason heikennyksiä sekä luultavasti myös verorasituksen nostoa. On meidän vastuullisten poliittisten päättäjiemme asia punnita palvelutason ja verorasituksen välistä tasapainoa, viranhaltijoiden tekemien toimenpide-ehdotusten pohjalta. Kauniaisten palvelut ovat mahdollisten leikkausten jälkeenkin erittäin korkeatasoiset.

Talouden pitkäaikaisen tasapainotilan saavuttamiseksi kaupunginvaltuusto käsittelee 25.4. talouden tasapainottamisohjelmaa vuosille 2017–2019. Kaupunginhallituksen talousseminaari 16.5. tulee käsittelemään niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla tasapainottamisohjelmaa pannaan täytäntöön. Asukasilta mm. näistä teemoista tullaan järjestämään maanantaina 30 toukokuuta.

CHRISTOFFER MASAR
KAUPUNGINJOHTAJA