| PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN

Kahvikupin äärellä

Kesän jälkeen elämä palaa vähitellen tutuille raiteilleen.

Maamme taloudellinen tilanne ei ole muuttunut, ja hallituksen työtä leimaa päätöksenteon vaikeus. Odotamme nyt hallituksen pelinavausta sekä sote-uudistuksen että talousarviosäästöjen osalta.

Sote on suurin kuntiin milloinkaan kohdistunut muutos. Uudet maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ja käytännössä hoitopalveluista huolehtivat maakunta, yksityiset yritykset tai kolmas sektori.

Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan kaupunginjohtajat ovat yhdessä laatineet ehdotuksen pääkaupunkiseudun sote-erillisratkaisuksi, jossa otetaan huomioon alueen erityispiirteet, koko ja kustannukset; nämähän ovat ratkaisevasti erilaiset kuin muualla maassa. Toivottavasti pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisunsa, jossa kaupungit itse voisivat sekä vastata hoidon järjestämisestä että huolehtia hoidosta käytännössä.

Jää nähtäväksi, hyväksyykö valtioneuvosto tämän ehdotuksen, joka tehtiinkin valtioneuvoston kehotuksesta. Oli miten oli, kuntien on suunnittelussaan lähdettävä siitä, että sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa.

Nykyisessä ehdotuksessa soten rahoittamiseksi Kauniainen on häviäjä. Jos lähdetään Kauniaisten vuoden 2016 talousarviosta, valtiolle siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina 29,4 milj. euroa samalla kun 12,33 prosenttiyksikköä eli 42,0 milj. euroa poistuisi kunnan tuloverosta, jonka kokonaissumma on 56,2 milj. euroa. Tuloverosta kaupunki saisi pitää 4,17 prosenttiyksikköä eli 14,2 milj. euroa. Kun tähän lisätään yhteisö- ja kiinteistöverot, Kauniaisilla olisi 19,5 milj. euroa sivistystoimen, yhdyskuntatekniikan ja hallinnon rahoittamiseen. Näiden vuotuiset kustannukset ovat 55,2 milj. euroa. Puuttuva osa on määrä kattaa valtionosuuksilla, joista siirtymäkauden jälkeen vähennetään 1 milj. euroa. Tämä summa on korvattava kustannussäästöillä tai korottamalla kunnallisveroa.

Lopputuloksena tästä olisi se, että oltuaan tähän asti nettomaksaja Kauniaisista tulisi yksi suurimmista valtionosuuksien nettosaajista ja kaupunki olisi siten riippuvainen valtion budjettivaroista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakatessa kunnallisena toimintana Kauniaiselle jää hoidattavakseen pääsiallisesti yhdyskunta- ja sivistystoimen tehtäviä eli ne tehtävät, jotka olivat perustana Kauniaisten synnylle vuonna 1906.

Koululla on aina ollut tärkeä rooli Kauniaisissa.
Grankulla Samskola aloitti toimintansa 1907 ja Kauniaisten Lukio 1967. Molemmat koulut, jotka olivat syntyneet yksityisestä aloitteesta, kunnallistettiin vuonna 1977, kun Suomessa siirryttiin peruskouluun. Suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet sijoitettiin silloin nykyisiin koulurakennuksiinsa ja yläasteet omien kieliryhmiensä lukioiden yhteyteen.

Kauniainen on määrätietoisesti panostanut kouluihinsa ja kehittänyt niitä. Suomenkielinen peruskoulu on monen vuoden ajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehittänyt uusia oppimismenetelmiä ja peruskoulun oppimisympäristöä ns. unelmakouluprojektissa, joka on saanut kansallista tunnustusta.

Perusopetusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1999, ja vuonna 2001 annettiin asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta. Näin tuli mahdolliseksi luoda yhtenäiskoulu, joka käsittää vuosikurssit 1–9 ilman jakoa ala- ja yläasteeseen. Perusopetuksen tavoitteena on luoda opetuksellisen yhtenäisyyden ja yhteisten arvojen pohjalta oppilaalle eheä oppimispolku ja elinikäisen oppimisen alku. Yhtenäiskoulu on kaikkineen nimenomaan kasvatuksellisesti perusteltu ratkaisu, jolla pyritään tukemaan kasvua ja oppimista katkeamattomana prosessina ja ottamaan huomioon oppilaan kehitysaste.

Suomenkielinen koulutoimi haluaa opetuslautakuntansa tuella hyödyntää pedagogisia saavutuksia ja siirtyä perusopetuksessa yhtenäiskouluun. Tällä tavoin pyritään jatkossakin pysymään kansallisesti katsoen huipputasolla mitä tulee oppilaiden henkilökohtaiseen kehitykseen ja oppimistuloksiin.

Yhtenäiskouluratkaisun valinneiden kuntien kokemukset osoittavat, että pedagogisesti parhaat tulokset saavutetaan koko koulun toimiessa yhdessä koulurakennuksessa.

Yhtenäiskoulun perustaminen suomenkieliseen perusopetukseen ei tuo varsinaista kustannussäästöä Kauniaisten koulutoimeen mutta parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja henkilökohtaista kehitystä sekä näin ollen myös heidän mahdollisuuksiaan päästä toisen asteen jatko-opintoihin.

Tämän saavuttaminen edellyttää kuitenkin koulurakennusten vaihtoa alakoulun ja Kauniaisten Lukion kesken. Rakennusten vaihto mahdollistaa samalla Kauniaisten Lukion opiskelijamäärän nostamisen 500 opiskelijaan, mikä merkitsisi noin 0,5 milj. euron lisätuloa/ vuosi. Näinä taloudellisesti karuina aikoina tämä on win-win-tilanne – paremmat oppimistulokset oppilaalle ja lisätuloa kaupungille.

Luottamushenkilöiden tehtävänä on katsoa koko Kauniaisten etua. En voi vain kylmästi jättää asiaa sikseen ja tehdä päätöksiä todentamattomien lausumien pohjalta, vaan velvollisuuteni on päättää asia-argumenttien pohjalta ja ne puhuvat yhtenäiskoulun perustamisen ja koulurakennusten vaihdon puolesta. Kauniaisissa ei voi puhua kohtuuttomista etäisyyksistä, mutta selvää on, että rakennusten vaihto vaatii toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Finn Berg
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja