Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kevään aikana mitannut ilmanlaatua Kauniaisissa ja kaupungin ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt on nyt saanut todeta, että myös pikkukaupungissa katupöly voi olla ongelma, joka on otettava vakavasti.
– Ilmanlaatu Kauniaisissa on enimmäkseen hyvä, mutta nyt huhtikuussa tiettynä ajanjaksona ja erityisesti aamulla ruuhka-aikoina meillä oli erittäin korkeita pienhiukkaspitoisuuksia täällä keskustassa. Tämä tapahtui pahimpaan nk. katupölyaikaan ja ilmanlaatu oli silloin huono koko pääkaupunkiseudulla.
Mittausasema sijaitsee Tunnelitien ja Kauniaistentien risteyksessä. Ympäristöpäällikön mukaan katupöly koostuu pääosin nk. hengitysilmassa olevista pienhiukkasista (koko pienempi kuin 10µg/m3), jotka syntyvät talven aikana jauhautuvasta hiekoitussorasta sekä asfalttipinnoilta ja renkaista irtoavista hiukkasista.
– Täällä keskustassa myös erilaiset rakennustyöt ovat vaikuttaneet lisääntyneeseen pölyhiukkasmäärään. Kun katupinnat kuivuvat, saa liikenne pölyhiukkaset nousemaan ja aiheuttamaan ongelmia.
Oletko yllättynyt?
– Kyllä, vähän. Kauniaisissa kadut puhdistetaan ja pestään talven jälkeen tehokkaasti, mutta huhtikuussa meillä oli ajanjakso, jolloin satoi hyvin vähän ja päiväkausia vallitsi inversiotilanne heikkoine tuulineen ja yöpakkasineen, mikä osaltaan vaikutti siihen, että pölypitoisuudet olivat korkeampia kuin tavallisesti. Alhaisten ilta- ja yölämpötilojen takia kaupunki ei voinut pestä katuja niin tehokkaasti kuin yleensä, koska siitä olisi aiheutunut liukastumisvaara.
Ympäristöpäällikön mukaan on ollut hyödyllistä todeta, että katupöly voi myös pikkukaupungissa olla ongelma, joka on otettava vakavasti.
– Viimeisten kymmenen vuoden ajan on täällä pääkaupunkiseudulla yhteisen ilmansuojeluohjelman avulla tehty työtä ilmanlaadun parantamiseksi, muun muassa ehkäisevillä toimenpiteillä samoin kuin kehittämällä yhteisiä työmenetelmiä.
Millainen on Kauniaisten tilanne verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun tai muihin pienempiin kaupunkeihin?
Kauniaisten ilmanlaatu on ok, mutta myös täällä pitää ottaa huomioon liikenteestä ja lämmityksestä (lähinnä talvisin) aiheutuvat päästöt.
Mitä vinkkejä sinulla on kauniaislaisille ilmanlaadun parantamiseksi?
– Käytä julkista liikennettä, kävele ja pyöräile enemmän. Valitse pienipäästöinen auto ja esilämmitä auton moottori kun lämpötila on alle +5 astetta. Jos mahdollista, vaihda nastarenkaat kitkarenkaisiin. Vaihda kesärenkaat heti kun se on liikenneturvallisuuden näkökulmasta mahdollista. Käytä aina puhtaita ja kuivia polttopuita kun lämmität avotakkaa tai kaakeliuuneja, sanoo Anna-Lena Granlund-Blomfelt.
KÄÄNNÖS: SIRKKU VEPSÄLÄINEN
– Överlag är luftkvaliteten i Grankulla bra, men nu i april hade vi under en period speciellt på morgnarna under rusningstid extremt höga halter av småpartiklar här i centrum. Detta inföll under den värsta sk. gatudammsperioden och luftkvaliteten var då dålig i hela huvudstadsregionen.
Mätstationen finns i korsningen av Tunnelvägen och Grankullavägen. Gatudammet består enligt miljöchefen till största delen av sk. inandningsbara småpartiklar (storlek mindre än 10 µg/m3) som uppstår då sandningsgrus mals ner under vintern samt lossnade partiklar från asfaltytor och däck.
– Här i centrum har även de olika byggarbetena delvis bidragit till en ökad mängd dammpartiklar. Då vägytorna torkar upp, får trafiken dammpartiklar att virvla upp och förorsaka problem.
Är du överraskad?
– Jo. lite. I Grankulla putsas och tvättas gatorna rätt effektivt efter vintern, men i april hade vi en period med mycket lite nederbörd, dagar av inversionstillstånd med svaga vindar samt nattfrost som bidrog till att dammhalterna var högre än vanligt. De låga temperaturerna kvälls- och nattetid ledde till att staden p.g.a risk för halka inte kunde tvätta gatorna lika effektivt som vanligt.
Enligt henne har det varit nyttigt att konstatera att gatudamm även kan vara ett småstadsproblem som bör tas på allvar.
– De senaste tio åren har man här i huvudstadsregionen genom en gemensam handlingsplan för luftvården jobbat med att förbättra luftkvaliteten bla. genom preventiva åtgärder samt genom att utveckla gemensamma arbetsmetoder.
Hur ligger Grankulla till jämfört med läget i övrigt i huvudstadsregionen och jämfört med andra mindre städer?
– Grankulla har ok luftkvalitet, men även här gäller det att se upp då det gäller utsläpp från trafik och eldning (främst vintertid).
Vad har du för tips till Grankullaborna för att få en bättre luftkkvalitet?
– Åk kollektivtrafik, gå och cykla mera. Välj en bil med små utsläpp och förvärm bilens motor då temperaturen sjunker under + 5 grader. Om möjligt, byt ut nabbdäcken mot friktionsdäck. Byt till sommardäck genast då det ur trafiksäkerhetssynvinkel är möjligt. Använd alltid ren och torr ved då du eldar i öppna spisar eller kakelugnar, säger Anna-Lena Granlund-Blomfelt.
LUE LISÄÄ:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/paakaupunkiseutu/Sivut/Siirrettava-Espoo-Kauniainen.aspx