| KAUPUNKI - STADEN

Pehmeä alku saa päivähoidossa kiitosta

Päivähoidon aloitus on tunteita herättävä prosessi perheessä. Jotta aloitus tapahtuisi mahdollisimman helposti, on sitä varten kehitetty päivähoidon aloituskäytänteet. Niiden avulla niin lapsi kuin vanhempi saa pehmeän alun uuteen arkeen ja lapsen henkinen kuormittuminen on mahdollisimman vähäistä.

Laurea ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Sini Auvinen ja Julia Jaanila tutkivat opinnäytetyössään varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitolan innoittamina, miten päivähoidon aloituskäytänteet toteutuivat Kauniaisten kaupungin päiväkodeissa syksyllä 2017 aloittaneiden lasten perheiden kohdalla ja miten huoltajat kokivat ne.

Kauniaisten kaupungin paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on määritelty toteutettavaksi tietyt aloituskäytänteet ja ne ovat kunnallisia ja ostopalvelupäiväkoteja velvoittavia. Määritellyt aloituskäytänteet ovat päiväkotivierailu, kotikäynti ja pehmeä lasku.

Päiväkotivierailussa lapsen huoltajat pyydetään päiväkotiin vierailulle, mielellään ilman lasta. Päiväkotivierailun aikana huoltajat pääsevät näkemään päiväkodin tilat ja henkilökunnan sekä kuulemaan päiväkodin käytännöistä. He saavat myös tilaisuuden kertoa lapsestaan ja perheestään rauhassa lapsen tulevan päiväkotiryhmän työntekijälle. Vierailun aikaan on hyvä keskustella myös huoltajan odotuksista päivähoitoa kohtaan.

Päiväkotivierailua seuraa kotikäynti. Kotikäynnillä päiväkotiryhmän työntekijä vierailee lapsen kotona – tai muussa lapselle tutussa ympäristössä – ja tapaa lapsen ensimmäistä kertaa. Kotikäynnin aikana työntekijän tarkoitus on tutustua lapseen ja huomioida miten lapsi toimii itselleen tutussa ympäristössä.

Viimeinen aloituskäytänne on pehmeä lasku, joka tarkoittaa lapsen ja vanhemman yhteistä tutustumista päiväkotiin. Lapsen viettämää aikaa päiväkodissa pidennetään pikkuhiljaa ja huoltajan lyhennetään. Pehmeää laskua voi kestää perheestä riippuen yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Pehmeän laskun tarkoituksena on, että lapsen jäädessä ensimmäistä kertaa yksin päivähoitoon, tuntisi tämä päiväkodin ja henkilökunnan jo jossain määrin.

Kotikäynnin tarjoamisessa parannettavaa

Laurea ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden tutkimuksen mukaan päivähoidon aloituskäytänteistä kaikille vastaajista oli tarjottu päiväkotivierailu ja pehmeä lasku, ja lähes kaikki vastaajat olivat myös osallistuneet molempiin. Kotikäynti oli tarjottu vain runsaalle puolelle perheistä. Kotikäyntiin osallistui tai olisi halunnut osallistua kaikista vastaajista vähän yli puolet ja vähän alle puolet perheistä ei halunnut osallistua tai ei olisi halunnut osallistua kotikäyntiin, vaikka sitä olisi tarjottu.

Aloituskäytänteisiin osallistuneiden huoltajien kokemukset olivat pääsääntöisesti myönteisiä ja he kokevat ne hyödyllisiksi ja tärkeiksi. Tyytyväisyyttä aloituskäytänteisiin lisäsi erityisesti huoltajan mielipiteen huomioiminen ja hänen ottaminen mukaan päätöksentekoon.

Tyytymättömyyttä taas lisäsi huoltajan kokemus kuulluksi tulemattomuudesta ja vähäisen tuen saanti. Vastaajista suurin osa katsoi, että henkilökunta tukee huoltajia uuden arjen aloituksessa onnistuneesti.

Miten tästä eteenpäin?

Tutkimuksen mukaan kotikäynti oli vähiten tarjottu ja vähiten osallistuttu aloituskäytänne. Kotikäynnin tarjoamiseen tulisi siis kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta kenties myös sen sisältöön ja vetovoimaisuuteen. Kotikäynnille osallistumattomuuden syyksi mainittiin useimmiten huoltajan tunne siitä, että se ei ollut tarpeellinen.

Opiskelijoiden ehdotus lisätä kiinnostusta osallistua kotikäynteihin olisi tuottaa huoltajille suunnattu ytimekäs materiaali, jossa kerrottaisiin jokaisen aloituskäytänteen hyödyistä ja tavoitteista. Vanhemmat voisivat myös ehdottaa ja jopa vaatia kotikäyntiä. Päivähoidon aloituskäytänteet ovat olemassa lapsia, huoltajia ja päiväkodin henkilökuntaa varten.

Aloituskäytänteiden toteuttaminen hyödyttää heitä kaikkia, ja luo vankan pohjan lapsen päiväkotiuran mittaiselle yhteistyölle.