| KAUPUNKI - STADEN

Granilaiset tyytyväisiä, mutta oma vaikuttaminen on vähäistä

Kauniaislaisten tyytyväisyys kaupunkiin on kohonnut verrattuna vuoteen 2016 ja edelliseen kyselyyn. Tästä kertovat asukaskyselyn tulokset, joita esiteltiin kaupunkilaisille torstai-iltana Uudessa Paviljongissa. 

– Täällä on hyvä asua. Olemme asuneet täällä vuodesta 1967! 

Näin toteavat Brita Vartio (kuvassa vas.) ja Anno Thodén, jotka osallistuivat info-iltaan, joka keräsi kolmisenkymmentä osallistujaa. Parasta Vartion ja Thodénin mukaan on, että kaupunki on vihreä ja että ystävätkin asuvat täällä. 

Asukasillassa asukkailla oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä. Aiheita riitti kaupungin palauteprosessista VR:n laituriin, jonka moni kokee vaikeaksi. 

Paikalla oli myös valtuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka, joka oli tyytyväinen tulokseen.

– Se yllätti, että kaikki oli näin hyvin parantunut. Jotakin on tehty hyvin. Terveysaseman toiminta on selvästi parantunut, ja samoin kotihoito. Myös koulu sai hyvät arvosanat, hän sanoo.

Myönteinen kehitys heijastuu tutkimuksen mukaan kaikilla alueilla. Eniten on tyytyväisyys kohentunut terveyssektorilla. Koulutussektorilla on keskimääräinen tyytyväisyys samalla tasolla kuin vuonna 2016, mutta se oli jo silloin korkeammalla tasolla kuin muilla alueilla. 

85% on tyytyväisiä henkilökunnan toimintaan (2016: 81%). Mutta sen sijaan kaikissa asukasryhmissä 30-40% vastaajista kokevat vaikutusmahdollisuuksien kaupungin asioihin olevan pieniä.

Terveyspalvelut tärkeitä

Kaupunkilaiset pitävät terveyspalveluja Kauniaisten tärkeimpänä palvelusektorina.

– Tärkeintä on saada terveysasemalla asiantuntevaa hoitoa, sanotaan tutkimuksessa. 

Lähes kaksi kolmasosaa asukkaista voisi edelleen maksaa enemmän käyttäjämaksuina palveluiden ylläpitämiseksi.

Sen sijaan kaupunkilaiset suhtautuvat kaikissa asukasryhmissä kielteisemmin kuin 2016 veroäyrin korotukseen: Asukasryhmittäin osuudet, jotka suhtautuvat myönteisesti korotukseen:  suomenkieliset 42% (2016: 52%), ruotsinkieliset 53% (2016: 69%), eläkeläiset 52% (2016: 65%), palkansaajat 43% (2016: 57%), lapsiperheet 39% (2016: 53%).

Tyytyväisiä ollaan myös opetustoimintaan, harrastusmahdollisuuksiin, mutta nuorisolle tarjolla olevan harrastustoiminnan tila kaupungissa ei vastaa odotuksia. Tyytyväisyys on laskenut eniten selvityksessä. Tutkimus tehtiin ennen nuorisotalon muuttoa.

Tutkimuksen esitteli Bo Lillqvist.

Myös kirjasto ja kansalaisopisto saavat erittäin myönteistä palautetta, mutta sen sijaan tyytyväisyys kaupungin verkkosivuihin ja Kaunis Graniin on laskenut. Kokonaisuutena tyytyväisyystaso vastaa kuitenkin edelleen kaupunkilaisten odotuksia. 

Enemmistö kokee tiiviin rakentamisen uhkana 

Kaupunkilaisten mielestä kaupunkiin voi rakentaa lisää asuntoja kaupungin talouden vahvistamiseksi, mutta 63% kokee tiiviin rakentamisen uhkana kaupungin kuvalle (2016: 61%).

Nyt vajaa puolet asukkaista suhtautuu myönteisesti asuntotuotannon lisäämiseen talouden vahvistamiseksi. Selvä muutos kaikissa mitatuissa asukasryhmissä, mutta suurin ruotsinkielisten ja palkansaajien keskuudessa: Asukasryhmittäin osuudet, joiden kannanotto on myönteinen: suomenkieliset 53% (2016: 62%), ruotsinkieliset 41% (2016: 56%), eläkeläiset  50% (2016: 60%), palkansaajat 48% (2016: 63%), lapsiperheet 47% (2016: 62%).

Entäs sitten sitoutuminen kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035? Osuus asukkaista, jotka ilmoittavat sitoutuvansa hiilineutraaliuteen asukasryhmittäin: suomenkieliset 83%, ruotsinkieliset 79%, eläkeläiset 85%, palkansaajat 82%, lapsiperheet 79%.

Lähes kaikki asukkaat, kuten edellisessä kyselyssäkin, pitävät tärkeänä, että Kauniainen säilyy itsenäisenä.  

Kysely tehtiin syksyllä. Lähes 800 kauniaislaista vastasi kyselyyn. Kaupungin yleisarvosana oli 8,37. Vuonna 2016 keskiarvo oli 8,08. Vain 11 prosenttia (2016: 22%) vastaajista oli jossain määrin tyytymättömiä kaupunkiin.

Kysely tuotti noin 1400 kommenttia (2016: 1700). Ylivoimaisesti eniten kommentteja tai kritiikkiä tuli edelliseen kertaan verrattuna kysymykseen tehokkaasta rakentamisesta. 

Mitä kauniaislaiset pitävät tärkeänä – mitä ei

  • Asuinpaikan lähiympäristön ja keskustan turvallisuus ovat kyselyn tärkeimmät kysymykset kaikissa asukasryhmissä.
  • Mahdollisuudet saada palvelua omalla äidinkielellä on keskitasoa tärkeämpi kysymys. Hieman tärkeämpi suomenkielisten (9,22) kuin ruotsinkielisten (9,05) keskuudessa.
  • Keskitärkeänä kysymyksenä pidetään toimivia liikenneyhteyksiä muihin suuntiin. Samansuuntainen priorisointi riippumatta asukasryhmästä.
  • Keskustan palvelutarjonnan riittävyys on selvityksen 30. tärkein kysymys.  Kaupungista löytyy eri elämänvaiheisiin sopivia asuntoja 29. tärkein kysymys.
  • Eri kulttuureista ja maista tulevien ihmisten tarpeiden huomioiminen on selvityksen toiseksi vähiten tärkeä kysymys.

Kaupunkia pidetään turvallisena

  • 95% vastanneista (2016: 92%) pitää asumisympäristöään ja kaupunkiaan turvallisena.