Mikään ei ole sataprosenttisen varmaa, mutta jos Kauniaisten VPK:n tahto toteutuu, uusi paloasema rakennetaan niin kutsutulle ST1:n tontille lähivuosien aikana.
– Olemme pitkään unelmoineet asemasta, joka vastaa nykyajan normeja ja vaatimuksia, sanoo palokunnan päällikkö Jens Tegengren.
Kaupunki on aiemmin varannut tontin uudelle paloasemalle Bensowinkuja 4:ään, tontille ST1-aseman (Bensowinkuja 2) takana. Nyt ajatuksena on, että VPK muuttaa askelen lähemmäksi Kauniaistentietä ja rakentaa tontille, jossa näkyvät huoltoaseman jäänteet.
Sekä Tegengren ja VPK:n varapuheenjohtaja Tony Hagelberg ovat toiveikkaita, koska suunnitelma on ottanut askeleen eteenpäin, sillä kaupunginhallitus on näyttänyt vihreää valoa alueen kaavamuutokselle.
Nykyinen paloasema, toisin sanoen vuonna 1963 rakennettu varikko keltaisen paloaseman takana, on aivan liian pieni ja vanhanaikainen, eikä sijainti suoraan Mäntymäenkoulua vastapäätä ole hyvä hälytysajoihin lähtöä ajatellen.
Pitkä prosessi
Aseman rakentaminen on ollut pitkä prosessi. Neuvottelut alkoivat vuoden 2000 tienoilla. Länsi-Uudenmaan alueella kunnilla on vastuu huolehtia, että palokunnilla on tarkoitukseen sopivat tilat, vaikka ne olisivat vapaapalokuntia.
– Kauniaisten VPK:n tapaus on tavallista monimutkaisempi, koska palokunta toimii kiinteistössä, jonka palokuntayhdistys itse omistaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos maksaa korvauksia neliöiden mukaan VPK:lle tiloista, jotka ovat suoraan pelastuspalvelun käytössä. Esimerkiksi kolmesta käytössä olevasta viidestä autotallista. Kiinteistöön kuuluu myös varsinainen keltainen paloasema sekä autokorjaamo Asematie 20:ssa. Sekä keltainen talo että autokorjaamo ovat vuokratut ulkopuolisille, kertoo Jens Tegengren.
VPK toivoo nopeaa ratkaisua
– Nykyisen tontin kaavaa Palokunnantiellä ollaan muuttamassa ja se on viittä vaille valmis. Kun tuo palanen on paikallaan, ja se voi toteutua jo ensi vuonna, olemme valmiit seuraavaan askeleeseen eli mahdollisen rakennuksen rakentamiseen, Tegengren sanoo.
Jos muutto toteutuu, VPK:sta tulee lähes Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloaseman naapuri. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ratkaisevana tekijänä tässä kysymyksessä.
– Sijainti on taktisesti hyvä meidän hälytysvalmiudellemme. Asema on lähellä sekä Turunväylää ja kehä-II:ta, joka tarkoittaa sitä, että ehdimme lyhyessä ajassa kauemmas. Toinen tekijä on, että miehistön saapuminen asemalle on hälytystilanteessa helpompaa. Koska asemalla ei ole miehitystä, vapaaehtoiset palomiehet ovat valmiudessa kotona. Tämä tarkoittaa sitä, että hälytykseen vastataan siellä, missä kukin milloinkin on: työssä, koulussa, kotona, kaupassa ja niin edelleen, kertoo Tegengren, joka kuitenkin toteaa, että keskuspaloaseman läheisyys on suuri etu etenkin koska se tarjoaa luontaista synergiaa.
Yhdistys maksaa
Olemassa oleva kaava sallii 900 neliön rakentamisen kahteen kerrokseen. Vuodelta 2007 on olemassa piirustukset, jossa talo olisi hieman yli 800 neliötä.
– Muutamme tuota suunnitelmaa, koska siinä on tekijöitä, jotka ovat vanhentuneet vuoden 2007 jälkeen. Tuo suunnitelma olisi myös merkinnyt hyvin kallista rakentamista. Olemme vakuuttuneita, että pystymme huokeampaan ratkaisuun, sanoo Tony Hagelberg, joka on ammatiltaan rakennusmestari.
Rakennuksen kuluista vastaa yhdistys Grankulla Frivilliga Brandkår rf. Rahoitus hoituu nykyisen tontin myynnillä Palokunnantie 9-11:ssä.
– Tämä lisää myös painetta kaavamuutokselle, joka on ajankohtainen, koska uudisrakennus ja vanhan tontin myynti etenevät käsi kädessä. Jos emme saa rahaa nykyisen tontin myynnillä, silloin emme pysty rahoittamaan uuden rakentamista. Näin kävisi myös siinä tapauksessa, että uudisrakennus tulisi liian kalliiksi syystä tai toisesta, Tegengren sanoo.
Nykyaikaisella paloasemalla pitää olla riittävästi tilaa. Nykyisestä puuttuu myös hyvä ilmanvaihto ja pakokaasujen poistoimu. Myös ajoneuvojen tallipaikat ovat ahtaat, ja autojen koko on vain kasvamassa.
– Nyt näyttää siltä, että autot täyttävät autotallin ovesta seinään, sanoo Hagelberg.
Paloaseman pitäisi myös olla rakennettu niin, että likaisen ja puhtaan tilan välillä on selvä raja. Lisäksi pitäisi olla punttisali, toimisto ja luentosali.
– Nykyisin meidän täytyy kulkea sosiaalitilojen ja salin läpi likaisissa ja savuisissa varusteissa, jotta pääsemme huoltotilaan ja paikkaan, jossa ennen muuta pesu tapahtuu. Tämä on työterveyden kannalta vastoin kaikkia nykyajan periaatteita, Tegengren sanoo.
Palokunnan nuoriso-osasto on merkittävä osa palokunnan toiminnasta operatiivisen puolen ohella.
– Nuoret tarvitsevat myös riittävästi tilaa omille varusteilleen, ja kaapin henkilökohtaisille suojavarusteille, Tegengren sanoo.
Kauniaisten VPK
- Hälytystyö hoituu palokunnan vapaaehtoisten ja palkattoman henkilöstön avulla ja suoraan pelastuslaitoksen alaisuudessa.
- Kaikkiaan palokunnalla on 40 jäsentä hälytysvalmiudessa, noin 30 nuorta nuoriso-osastossa ja kymmenkunta senioriosastossa.
- Hälytystöitä oli vuonna 2019 tilastojen mukaan 87. Tänä vuonna niitä on jo ollut yli 80.
Lähde: Jens Tegengren.
KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ