Maailman onnellisuusraportin mukaan Pohjoismaat ovat maailman onnellisimpien maiden viiden kärjessä, ja Suomi on ollut raportin ykkönen jo kolmena peräkkäisenä vuonna. Toisessa kyselyssä on arvioitu jo kolmantena peräkkäisenä vuonna, että Suomen tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Kauniaisista.
Tämän innoittamana dokumenttivalokuvaaja Barry Falk vieraili Kauniaisissa tapaamassa asukkaita, kuvaamassa heitä ja kyselemässä, miltä tuntuu asua Kauniaisissa ja miksi heidän mielestään Kauniaisten asukkaat ovat niin tyytyväisiä asuinpaikkakuntaansa. Tuloksena syntynyt valokuvanäyttely on esillä Kauniaisissa tammikuussa.
Raportissa korostetaan, että onnellisuus ei synny pelkästään varallisuudesta, vaikka kaikki kymmenen kärkeen sijoittuneet maat ovatkin vauraita. Kyselyssä otetaan huomioon kolmen vuoden liukuva keskiarvo vastauksista kysymyksiin, joilla luodataan kuutta avaintekijää: bruttokansantulo henkeä kohti, sosiaalinen tuki, elinajan odote, vapaus tehdä valintoja elämässään, anteliaisuus ja korruptio. Suomen tulokset ovat hyviä kaikissa näissä, mutta anteliaisuus on erityisen korkealla tasolla. Lähes puolet suomalaisista tekee lahjoituksia hyväntekeväisyyteen, ja lähes kolmannes ilmoittaa tehneensä vapaaehtoistyötä hyväntekeväisyysjärjestölle viimeisen kuukauden aikana. Suomen ykkössija johtuu yhteiskunnan turvaverkon, yksilönvapauden sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon yhdistelmästä.
Toisessa kyselyssä Kauniainen osoittautui jo kolmatta vuotta peräkkäin kunnaksi, jossa on Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Tämän johdosta Barry Falk vieraili kaupungissa tavatakseen asukkaita ja keskustellakseen heidän kanssaan siitä, miltä tuntuu asua Kauniaisissa ja miksi heidän mielestään sen asukkaat ovat niin tyytyväisiä elämäänsä.
Hän pyrki jututtamaan niin edustavaa otosta yhteisöstä kuin mahdollista ja rakensi kaupungista muotokuvaa sekä valokuvin että keskusteluin. Hän sai toistuvasti kuulla, että Kauniainen on tiivis yhteisö, jonka perustana on sukupolvien välinen luottamus. Kaupunkiin tutustuessaan hän näki, kuinka monipuolinen ja yhteistoiminnallinen sen infrastruktuuri on, esimerkkeinä vaikkapa että väestönsuojaan on sijoitettu sisäjalkapallokenttä ja kuntosali tai että musiikkiopisto ja kuvataidekoulu ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Hän tapasi sopimuspalokuntalaisia ja kaupunginjohtajan sekä DigiLabissa käyviä nuoria.
Barry Falk havaitsi, että yhteisön tiiviys johtuu sen historiasta. Kauniainen (Grankulla) on aina ollut tunnettu kirjailijoiden ja taiteilijoiden suosimana paikkakuntana. 1900-luvun alussa täällä ei ollut juuri muuta kuin metsää ja pensaikkoa, joita halkoivat polut ja kärrytiet. Ensiasukkaat rakensivat kesähuviloita Gallträskin rannalle, ja vuonna 1908 kylään saatiin rautatieasema. Yhteisö houkutti kirjailijoita ja taiteilijoita asuinpaikkana, ja siitä kehittyi kulttuuriltaan kosmopoliittinen. Kauniaisten kuvataidekoulu, joka perustettiin vuonna 1978, on alallaan Suomen vanhin. Falkille kerrottiin, että kaupungissa on ”sekä yrittäjähenkeä että perinnetietoisuutta”. Kauniaisten perustajilla oli visio: luonnon helmassa eläminen ja päätösten tekeminen yhdessä.
Valokuvanäyttely Kauniaisten kirjaston näyttelytilassa siirretty pandemian takia. Uusi aika: 11.1.–12.2.2021. Avajaiset oli tarkoitus pitää Zoom-seminaarin muodossa 7.1. kaupungin kulttuuripalvelujen Youtubekanavan kautta, mutta sitä ei nyt pidetä.