Kauniainen haluaa edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia harrastusympäristössä. Vuoden pituinen pilotti käynnistyi Kauniaisissa 22.5. seurojen valmentajien ensimmäisellä yhteisellä koulutustapaamisella.
Kaupunki pyysi projektiin mukaan Mieli ry:n sekä Suomen Olympiakomitean ja kutsui Kauniaisissa toimivat neljä Tähtiseuraa yhteiseen suunnitteluun. Kauniaisten hyvinvointikoordinaattori Taru Ikäheimonen ja liikuntapalvelukoordinaattori Nina Allenius ovat idean takana.
He toteavat, että kouluissa on hyvin lähdetty edistämään hyvinvointia, mutta heidän mielestä on tärkeätä, että tämä tapahtuu myös harrastuksen piirissä.
– Koulu on kuitenkin suht pieni osuus lapsen elämää ja joskus opettajien puheita ei “vastaanoteta” nuorten parissa. Jos saamme valmentajat puhumaan samaa kieltä, niin vaikuttavuus on suurempi, Taru Ikäheimonen sanoo.
Ehdotus kehittämisprosessista koettiin heti merkitykselliseksi Granissa ja kaikki seurat ilmaisivat halunsa lähteä mukaan. Yksi niistä on Grani Tennis.
– Lasten mielen hyvinvoinnin tukeminen on todella tärkeää ja on ilo olla mukana. Koulut tekevät tätä työtä jo ja on tärkeää, että myös me tuomme kortemme kekoon, toiminnanjohtaja Kirsi Lassooy sanoo.
Konkreettisesti projekti tarkoittaa että valmentajat suorittavat Mieli ry:n tekemän ”Nuori mieli urheilussa” -verkkokurssit netissä, joka pohjautuu tutkittuun teoriaan.
– Olemme sopineet yhdessä seurojen kesken, milloin keskitymme eri aihepiireihin ja seurat voivat itse päättää, miten aihepiiriä käsittelevät ja mitä uusia toimintatapoja ottavat arkeen.
Lassooy toivoo, että näistä aiheista puhutaan valmentajien kesken.
– Toivottavasti löydämme uusia, pieniäkin, toimintatapoja arkeen, jolla lasten hyvinvointia voidaan edistää. Toivon, että käytännöt vakiintuvat ja näin valmennuksen taso nousee.
Miten nuoret Grani Tennis -seurassa huomaavat, että mietitte näitä asioita?
– Tulemme viestimään näistä kauden aikana ja toivottavasti nuoret huomaavat sen seuran valmentajien käytöksessä.
Harrastus – lasten vapaa-aikaa
Joskus ainoa turvallinen aikuinen voi olla valmentaja, sanotaan projektin esittelyssä. Saako valmentajat riittävästi tukea ja koulutusta, jotta he voivat huolehtia harrastajiensa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista?
– Seurojen valmentajat voivat tehdä oman osansa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Ei ole haittaa, jos lasten arjessa on paljon turvallisia aikuisia. Toivon, että eri lajien valmentajakoulutuksissa herätettäisiin nuoret valmentajat näiden asioiden äärelle jo ihan valmentajauran alkuvaiheessa. Jos valmentaja kiinnostuu näistä taidoista ja haluaa kehittyä, tietoa varmasti löytyy, Kirsi Lassooy toteaa.
Huomaako seurassa, että nuoret voivat huonommin tänä päivänä?
– En ole huomannut, että lapset voisivat huonosti. Huonommin voivat lapset eivät ehkä ole enää liikuntaseurojen piirissä. Liikunta jo sinällään tekee kaikille hyvää. Lasten keskittymiskyky on kyllä lyhentynyt ja lasten liikunnalliset taidot ovat heikentyneet. Osa lapsista ei halua kilpailla, mikä hämmästyttää ja harmittaakin, että niin on päässyt käymään.
Harrastukset ovat lasten vapaa-aikaa, jonne Kirsi Lassooyn mukaan toivottavasti tulevat mielellään.
– Urheilun ja kilpailun avulla lapset oppivat tärkeitä taitoja, jotka kasvattavat heitä elämään.