Suunnitelmat kaupungintalon purkamisesta ja niin sanotun käärmetalon rakentamisesta ottivat ison askeleen eteenpäin maanantai-iltana (23.10.) kun kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen asemakaavamuutostyön jatkamisesta. Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen.
Tarvittiin yhteensä kuusi äänestystä, ennen kuin päätös oli tehty. Viimeisessä äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotus voitti luvuin 21-13 (1 tyhjä). Tätä ennen kaupunginvaltuusto oli ottanut kantaa ja äänestänyt yhteensä kuudesta vastaehdotuksesta ja yhdestä ponnesta. Vaikka suurin osa salissa oli samaa mieltä siitä, että kaupungintalontontille tarvitaan uudisrakennus, joka tuo kaupungille tuloja, keskustelu oli vilkasta. Lähinnä eriäviä mielipiteitä herätti rakennusmassan koko.
Periaatepäätös perustuu malliin, joka on matalampi ja lyhyempi kuin alkuperäinen talo, joka sijoittui toiseksi arkkitehtikilpailussa vuonna 2016 ja jonka kaupunki sen jälkeen valitsi. Mallissa on myös useita aukkoja, jotka tekevät siitä vähemmän tiiviin.
“Moderni tulkinta huvilarakentamisesta”
Camilla Sederholm (RKP) totesi, että nyt esitelty käärmetalo on parempi kuin aikaisempi versio, mutta se ei sovi Kauniaisiin. Hän ehdotti, että asia lähetetään uuteen valmisteluun.
– Voidaan rakentaa jotain vastaavaa, joka tuo samat tulot, hän sanoi.
Hänen puoluetoverinsa Veronica Rehn-Kivi ja Konsta Saarela puolsivat “uutta” käärmetaloa lämpimästi. Yhdyskuntavaliokunnan puheenjohtaja Saarela totesi, samoin kuin yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, joka antoi valtuustolle katsauksen seitsemän vuoden prosessista, että tämä on hyvä ratkaisu, jossa on avoimet näkymät asunnoista. Harju kutsui suunnitelmaa moderniksi tulkinnaksi huvilarakentamisesta Kauniaisissa, jossa on paljon vihreää ympärillä.
– Tämä arkkitehti, joka tässä on ollut mukana ei ole ihan turhaan palkittu, Saarela sanoi.
– Tämä on superfiksu ratkaisu, joka mutkittelee jo rakennetuilla alueilla ja väistää vihreyden. Kilpailulla halusimme saada kaupunkimaisen, ainutlaatuisen ratkaisun Kauniaisiin, jotain, mikä sopii huvilakaupunkiimme. Vaikka se on pitkä, se on sellainen huvilakaupunkiratkaisu, jota etsin, totesi puolestaan Rehn-Kivi, joka toimi juryn puheenjohtajana aikoinaan, kun talo valittiin.
RKP:n ryhmä oli jakautunut asiassa, enemmistö ryhmästä äänesti kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan, kun taas Kokoomus oli yksimielisesti ehdotuksen takana.
– Jokaisen tavoitteena on saada tähän laadukas kokonaisuus, jossa keskeinen tontti on hyödynnetty järkevästi. Tontin tulevat asukkaat tuovat positiivista elinvoimaa ja tämä tietenkin vahvistaa myös osaltaan kaupungin taloutta. Haluamme, että kaikki kaupunkilaiset voivat tulevaisuudessa nauttia alueen vihreydestä, ilman parkkipaikkanäkymää. Tämä malli mahdollistaa sen. Politiikka on kompromisseja ja kokoomus seisoo pohjaesityksen takana, Satu Mollgren totesi.
Perussuomalaisten Taisto Miettinen halusi vastaehdotuksessaan enemmän kerrosalaa, kun taas Gunilla Löfstedt-Söderholm (RKP) ehdotti, että rakennusta madalletaan yhdellä asuinkerroksella. Jessica Lerche (RKP) ehdotti vastaehdotuksessaan pienempää kerrosalaa ja perussuomalaisten Jarkko Huttunen halusi erilliset rakennukset yhden käärmetalon sijaan. Vihreiden Suvi Kiesiläinen ehdotti ponnessa, joka hyväksyttiin, leikkipuiston sijoittamista alueelle samanlaisena kuin Puistokujan päiväkodin yhteydessä sekä tilojen varaamista avoimelle perhetoiminnalle.
Selvät luvut ilahdutti kaupunginjohtajaa
Alueen kaavoitus mainitaan uudessa kaupunkistrategiassa priorisoitavana hankkeena, joka pitäisi saada hyväksyttyä kuluvan strategiakauden 2023–2030 aikana.
Kaupunginjohtaja Christoffer Masar oli tyytyväinen maanantain valtuuston kokouksen jälkeen.
– Hieno asia, että tämä hyväksyttiin, mutta erityisen positiivinen asia, että tuli näin selkeä enemmistö. Ei ihan mutta melkein kaksi kolmasosan enemmistö valtuustosta ja se toivottavasti edesauttaa sitä, että käsittely sujuu myös sutjakkaammin alemmissa toimielimissä, kun valmistelu jatkuu, hän totesi KG:lle päätöksen jälkeen.
Kaavoitus perustuu 26.9.2023 tehdyn viitesuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun. Viitesuunnitelmassa on mm. lyhennetty eteläpäädyn rakennusmassaa ja tehty porrastuksia ja poistettu eteläpuolen maanalaisia autopaikkoja. Kokonaiskerrosala on pienentynyt 24 655 k-m2:sta 20020 k-m2 :iin.
Kaupungille oli saapunut kuntalaisaloite, jossa vaaditaan suunnitteluprosessin lopettamista. Aloitteen allekirjoitti 484 henkilöä. Vuosien aikana on jätetty kaiken kaikkiaan seitsemän kuntalaisaloitetta asiasta.
Maanantain päätös tarkoittaa myös sitä, että viimeisin rakentamista vastustava kuntalaisaloite ei johda toimenpiteisiin. Nyt asemakaavaa valmistellaan edelleen ja se tuodaan kaupunkilaisten nähtäväksi.
Korjattu 25.10: Gunilla Löfstedt-Söderholm ehdotti vastaehdotuksessaan, että rakennusta madalletaan yhdellä asuinkerroksella. Jessica Lerche ehdotti vastaehdotuksessaan pienempää kerrosalaa. Ei päinvastoin.