Helena Suomela on Kauniaisten kaupungin uusi ympäristöasiantuntija. Toimenkuvaan kuuluvat kaupungin ilmastotyön koordinointitehtävät ja muut kestävään kehitykseen liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät.
Viimeksi hän työskenteli Opetushallituksessa, missä hän oli mukana edistämässä kansallisesti kestävyyskasvatusta, ja sitä ennen pitkään Motiva Oy:ssä, joka on valtion omistama kestävän kehityksen yhtiö.
Mikä on tärkein tehtäväsi Kauniaisissa lähivuosina?
Meillä on kahdeksan vuotta aikaa saavuttaa hiilineutraaliustavoite ja tämän eteen on tehtävä paljon töitä joka vuosi. Lisäksi kunnassa on asetettu myös muita kunnianhimoisia resurssiviisauden tavoitteita. Melko pian on tarve aloittaa myös keskustelut kasvihuonekaasupäästöjen kompensoinnista. Näiden lisäksi pyrin edistämään sitä, että olemme matkalla kohti luontopositiivisuutta. Se tarkoittaa, että meidän tulee pysäyttää ja kääntää luontokato vahvistamalla lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kuntoa, runsautta, monimuotoisuutta ja palautumiskykyä niin, että luonto on näkyvästi ja todennetusti elpymisuralla. Tämän tavoitteen tavoitevuosi on myös kansainvälisesti 2030, eli paljon on tehtävää ja aikaa melko vähän myös tämän suhteen. Erityisen innoissani olen parhaillaan käynnissä olevista koulujen kestävyyskasvatuksen hankkeista. Niiden avulla olemme nyt kehittämässä kaupungin ympäristötoimen, sivistystoimen ja koulujen välistä yhteistyötä ja toivottavasti meillä on jo ensi lukuvuonna käytössä Kauniaisten oma kestävyyskasvatuksen malli kouluille. Lisäksi ilmastovahti ja kunnan hyvinvointisuunnitelman päivitys ovat erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa työpöydälläni.
Mitkä ovat parhaat vinkkisi kaupunkilaisille, jotka haluavat elää ympäristöystävällisesti ja olla mukana edesauttamassa kaupungin hiilineutraalitavoitetta, eli Kauniaisista hiilineutraali 2030?
Nyt on erinomainen aika pohtia asuntojen energiaremontteja, omia liikkumistapoja ja kulutustottumuksia. Asuntojen energiaremontit voivat kuulostaa työläiltä ja kalliilta, mutta maksavat usein itsensä takaisin yllättävän nopeasti. Mielestäni energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset ratkaisut asumisessa ovat nykyaikaa, eivät mitään erikoista. Lisäksi ne nostavat kiinteistöjen arvoa. Liikenteen päästöjä olisi Kauniaisissa saatava vähennettyä todella paljon. Olen pyöräillyt ja kävellyt täällä ja koen että se on melko vaivatonta ja mukavaa. Kannattaa pohtia voisiko edes osan matkoista taittaa kävellen, polkupyörällä tai julkisilla. Tai voiko jonkin matkan jättää välistä? Myös tavaroiden ja palveluiden kuluttamista tulisi vähentää huomattavasti meidän kaikkien. Onkin hyvä pohtia mihin tarkoitukseen tavaran oikeasti hankkii? Ja voisiko sen hankkia kierrätettynä, lainata tai vuokrata? Tai jättää hankkimatta kokonaan.
Kauniainen on nyt osallistunut ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla toteutettavaan Ympäristöasennetutkimukseen. Kyselyssä kartoitettiin yleisiä ympäristöasenteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia asenteita, näkemyksiä kaupunkikehityksestä ja liikennepolitiikan keinoista, ympäristökäyttäytymisestä ja luonnossa liikkumisesta sekä arvioita lähiympäristön tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista ympäristöön. Mitkä ovat keskeiset tulokset kaupungin osalta?
Vastauksista kävi ilmi selvästi se, että kuntalaiset tietävät paljon ilmastokriisistä, kuten sen vaikutuksista ja vakavuudesta. Lisäksi hyvin toteutetaan ruokahävikin vähentämistä ja lämpimän veden säästämistä. Muita ympäristön kannalta hyviä toimenpiteitä tehdään vähemmän ja tähän toki toivoisin muutosta. Etenkin autoliikenteen ympäristövaikutuksia ei kovin selvästi vastauksissa tullut esiin. Sen lisäksi, että polttomoottoriautot ovat merkittävä kasvihuonekaasujen päästölähde, aiheutuu niistä myös muun muassa ilmanlaadun heikkenemistä, melua ja autoilu lisää mikromuovia ympäristössä. Tutkitusti sellaiset kaupungit, joissa on paljon kaupunkivihreää ja kävellään ja pyöräillään paljon, koetaan kaikkein miellyttävimmiksi. Mielestäni Kauniaisilla olisi mahdollisuus olla yhä enemmän strategian mukaisesti turvallinen vihreä kävelykaupunki. Vastausten perusteella asukkaat myös arvostavat korkealle viheralueita kaupungissa. Kestävä liikkuminen liittyy toki myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Liikkumisen liittyen vielä harva vastaajista oli vähentänyt lentämistä, ainakaan ilmastosyistä, vaikka lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kaikkein korkeimmat kaikista liikennemuodoista ja matkat ovat pitkiä.
Tavaroiden kierrättämisen osalta vastauksissa näkyi mielestäni selvä potentiaali lisätä kierrätysintoa. Kuluttamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta sillä olisi suuri merkitys, että aina ei hankittaisi uutta, vaan kierrätettäisiin jo olemassa olevaa. 74 % kauniaislaisista on myös sitä mieltä, että ympäristö tulisi asettaa etusijalle, vaikka talouskasvu jonkin verran kärsisi (27 % täysin samaa mieltä, 47% jokseenkin samaa mieltä). Minulle positiivista kertoo myös korkea vastausprosentti kyselyyn, se oli koko pääkaupunkiseudun korkein!
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun ns. alueelliset (suorat) ilmastopäästöt. Laskennassa ei siis huomioida esim. asukkaiden kulutushyödykkeiden, kuten tavaroiden, ruuan tai rakennustuotteiden välillisiä, ns. epäsuoria päästöjä. Kauniainen on selvittänyt kauniaislaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjäljen nyt ensimmäistä kertaa. Laskenta toteutettiin osana KULMA-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Mikä oli tulos?
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamallissa, Kulmassa, kulutuksesta aiheutuvat päästöt on jaettu viidelle sektorille: energiankulutus, rakentaminen, liikkuminen, ruoka sekä tavarat ja palvelut. Vuonna 2023 päättyneellä laskentakierroksella oli laskennassa mukana yhteensä 20 kuntaa ja kaupunkia. Näistä tavaroiden ja palveluiden päästöt yksityisessä kulutuksessa per asukas olivat Kauniaisissa Kulma-kuntien korkeimmat (perustuu 2021 vuoden tietoihin). Muuten, esimerkiksi ruuan päästöissä ovat luvut hyvinkin samanlaisia kuin muissa Kulma-kunnissa. Kokonaisuutena tulokset kertovat kuitenkin sen, että hyvin paljon tulisi vähentää kulutusta, jotta se olisi globaalisti kestävällä tasolla.
Mitkä asiat yllä olevissa tutkimuksissa yllättivät sinut eniten?
En tiedä yllättikö oikein mikään, siellä seuraan alan tutkimuksia ja selvityksiä toki ahkerasti. Ainakin se on ollut hienoa huomata oman työuran aikana, että ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat nykyisin todella marginaalinen ryhmä ainakin Suomessa. Samaa muutosta toivoisi luontokadon suhteen. Kieltäminen koskee nimenomaan ihmisten vaikutusta näihin asioihin ja oman toiminnan merkityksen vähättelyä. Jokainen teko ja tekemättä jättäminen kuitenkin vaikuttaa. Kauniaislaisten ympäristöasenne vastauksissa ihastutti lähiluonnon merkityksen korostaminen, siltä pohjalta on hyvä laajentaa ympäristöherkkyyttään koskemaan myös luontoa hieman kauempana.