| YLEINEN - ALLMÄN

Kauniaisten karvaiset hengenpelastajat

Kun Vapepan hälytysjärjestelmä kilahtaa, höristävät koirat korviaan: joku on silloin pulassa. Kauniaisten Pelastuskoira ry:n kuusi koiraa ohjaajineen ovat tuolloin valmiuksissa lähtemään etsintätehtäviin.

Viime vuoden lopulla perustettu Kauniaisten Pelastuskoira ry kuuluu Suomen Palveluskoiraliittoon, joka on yksi Vapepan jäsenjärjestöistä. Pelastuskoiratoiminnassa on kyse palkattomasta vapaaehtoistoiminnasta, jota koordinoi aina viranomainen – käytännössä poliisi tai pelastuslaitos. Koirakkojen tehtävä on avustaa heitä etsintätehtävissä.

Pelastuskoiratoiminta edellyttää vankkaa ja pitkäaikaista sitoutumista sekä itsensä että koiran kouluttamiseen. Palkitsevinta on, kun etsittävä henkilö löytyy ja kokee, että on itse saanut olla auttamassa, kertovat Kauniaisten Pelastuskoirat ry:n jäsenet (vasemmalta) Kirsi Aaltonen, labradoodle Sylvi ja Urho, Hanna-Maija Närvänen, rottweiler Riemu, Aila Ekblad ja espanjanvesikoira Ville. Koirista Riemu ja Urho ovat suorittaneet sortumaetsintätarkastuksen.

– Poliisin tilaston mukaan ihmisiä katoaa vuosittain noin 10 000. Vapepa:lle tulee vuosittain noin 300 tehtävää, joista suurin osa on henkilöetsintöjä. Tyypillisimpiä hälytyksiä ovat seniori-ikäisten tai muistisairaiden etsinnät ja joskus etsitään myös lapsia tai teini-ikäisiä. On myös henkilöetsintätapauksia, joissa koiraa ei mukana käytetä. Etsijöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus ja etsittävällä on oikeus yksityisyydensuojaan. Etsinnöistä ei saa kertoa ulkopuoliselle enempää kuin mitä poliisi ja sitä kautta media ovat kertoneet. Tästä syystä en kerro tarkemmin yksittäisistä etsintätilanteista, joihin yhdistyksemme koirakot ovat osallistuneet, kertoo Hanna-Maija Närvänen, yksi Kauniaisten Pelastuskoira ry:n perustajajäsenistä.

Kun Vapekan tekstiviestijärjestelmä hälyttää, alkaa tapahtua.

– Hälytyksen saatua kaikki yhdistyksestä pyrkivä lähtemään hälytykselle, joko koirakon roolissa tai sitten kartturina (koiranohjaaja tarvitsee kartturin kaverikseen etsinnälle). Etsijät ilmoittautuvat johtopaikalle, jossa etsintää ensisijaisesti koordinoi viranomainen sekä koirakkoja ohjaava Vapepa. Kullekin koirakolle määritellään etsittävä alue. Alueet saattavat olla hyvinkin laajoja ja pääosin etsijöiden tehtävä on etsiä alueita ns. tyhjiksi eli varmistaa, ettei etsittävä henkilö ole kyseisellä alueella. Tämä tieto on poliisille tärkeää, jotta etsintä voidaan ulottaa seuraaville alueille, Närvänen kuvaa.

Kauniaisten Pelastuskoira ry:hyn kuuluu tällä hetkellä kuusi kokenutta koiraa ohjaajineen ja karttureita, joita Närväsen mukaan voidaan kutsua etsinnöille Espooseen, Kirkkonummelle, Kauniaisiin ja Vihtiin. Mikäli naapurialueilla on puutetta etsijöistä, niin myös Nurmijärvelle, Keravalle, Helsinkiin ja Järvenpäähän.

– Pelastustoimintaan mukaan pääseminen ja hälytyksiin osallistuminen edellyttävät sekä koiranohjaajalta että koiralta paljon koulutusta ja harjoittelua. Koiralta vaaditaan käyttäytymiskoe, kansallinen pelastuskoirakoe ja käyttöönottotarkastus. Näiden lisäksi voi pelastustaitoja syventää suorittamalla esimerkiksi sortumaetsintätarkastuskokeen. Tämän tarkastuksen suorittaneet koirakot voivat osallistua pelastusviranomaisten johtamiin henkilöetsintätehtäviin niin normaali kuin poikkeusoloissa. Tällaisia tehtäviä ovat sortumatehtävät, isot liikenneonnettomuudet, lumen tai muun luonnonilmiön aiheuttamat vahingot jne. Suomen Palveluskoiraliitossa on viisi sortumaetsintätarkastuksen suorittanutta koirakkoa, joista kaksi kuuluu Kauniaisten Pelastuskoira ry:hyn.

Koiranohjaajalta vaaditaan suunnistamisosaamista, taitoa laatia etsintäsuunnitelmia, stressinsietokykyä, kestää hankalia olosuhteita, ajantasaiset ensiaputaidot sekä taitoa hallita koiran käyttäytymistä etsintätilanteissa. Näiden lisäksi voi omaa osaamistaan täydentää muilla etsintään liittyvillä osaamisilla kuten viestintään ja henkiseen tukeen liittyvillä kursseilla, joita tarjoava sekä Palveluskoiraliitto että Vapepa, Närvänen kertoo.

Närväsen mukaan pelastustoimintaan soveltuvat monen eri rotuiset koirat – ei kuitenkaan kovin iso- tai pienikokoiset. Koiran tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti kestäviä ja sillä tulee olla luottavainen suhde sekä ohjaajaan että vieraisiin ihmisiin. Koiran tulee myös olla sopivasti itsenäinen ja kykenevä ongelmanratkaisuun, mutta kuitenkin hyvin hallittavissa erilaisissa tilanteissa.

– Koiran ja ohjaajan polku viranomaistarkastetuksi pelastuskoirakoksi vie vuosia ja maaliin pääseminen edellyttää valtavasti harjoittelua. Harjoitusten pitää myös olla monipuolisia, jotta koirakko suoriutuu luotettavasti erilaisissa etsintätilanteissa. Olemme järjestäneet Granissa sekä perus- että hälytysharjoituksia ja aiemmin myös rakennusetsintäharjoituksia, Närvänen sanoo.

– Levottomat yhteiskunnalliset olot ovat selvästi lisänneet kiinnostusta ja arvostusta pelastuskoiria ja koirakoiksi kouluttautumista kohtaan. Motivaattorina toimivat mahdollisuus ja halu auttaa sekä olla hyödyksi vaikeissa tilanteissa. Harrastuksena pelastuskoiratoiminta edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja vie paljon aikaa, mutta on sitäkin antoisampi tapa viettää laatuaikaa koiran kanssa, Närvänen toteaa.

Tule tapaamaan meitä torille Granipäivätorille 23.5.!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *