OTM Christoffer Masar, 34, valittiin valtuuston kokouksessa 16.11.2015 yksimielisesti Kauniaisten uudeksi kaupunginjohtajaksi 1.1.2016 alkaen.
Ilmoitus
Onnittelut uuden viran johdosta!
– Kiitos, odotan innolla että pääsen aloittamaan.
Sitten suoraan asiaan: Mikä on strategiasi, että johdat jatkossakin itsenäistä Kauniaista?
– Luomalla pitkän tähtäimen talousohjelman. Tärkein yksittäinen asia on tasapainossa oleva talous myös tulevaisuudessa. On tärkeätä määritellä Kauniaisten kaikkien sektoreiden tämän hetkinen palvelutaso. Paljonko palvelu maksaa ja onko sitä mahdollista vielä tehostaa? Onko jokin tietty palvelu mahdollisesti liian kallis suhteessa siihen palvelutasoon, jota haluamme ylläpitää. Tulen yhteistyössä kaupungin johtavien viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa myös analysoimaan onko alueita, joihin haluaisimme panostaa yli lakisääteisen minimitason. Mitkä ovat meidän lisäpanostuksemme ja miksi?
Mitkä ovat talouden vaihtoehtoiset linjat?
– Niin kuin aina taloudessa, mahdollista on joko kasvattaa tuloja tai vaihtoehtoisesti pitää menot kurissa. Vuosina 2014–2016 Kauniaisilla on poikkeuksellisen suuret ylijäämävoitot maakauppojen ansiosta.
Vuonna 2017 ja siitä eteenpäin näyttää tilanne talouden näkökulmasta selvästi vaikeammalta. Budjetin on käytännössä monen vuoden ajan oltava erittäin tiukka, tai olemme pakotettuja veronkorotuksiin. Luultavin vaihtoehto lähivuosina on tiukan budjetin ja mahdollisten veronkorotusten yhdistelmä. Mutta tavattoman paljon riippuu myös siitä, miten talous kehittyy kansallisella tasolla.
Tärkeintä on, että meillä on pitkän tähtäimen ohjelma, minkä ansiosta mahdolliset leikkaukset toteutetaan rauhallisesti ja harkitusti eikä niin, että tehdään jättileikkauksia yhtäkkiä.
Miten pystyt hyödyntämään juristintaitojasi kaupunginjohtajan virassa?
– Kunnan kaikki tehtävät ja velvoitteet perustuvat lainsäädäntöön ja mm. kaikki päätösprosessit perustuvat juridiikkaan. Esittelijänä sitoutuu siihen mitä esittelee. Lainsäädäntö muodostaa raamit miltei kaikelle kunnallisella toiminnalle ja on totta kai suuri etu osata navigoida siinä maailmassa.
Minkälaisen yhteistyöverkoston tuot mukanasi?
– Verkostoni on aika hyvä, mutta ei tietenkään läheskään yhtä laaja kuin Torstenilla on 25 vuoden jälkeen. Kirkkonummella olen tehnyt yhteistyötä ennen kaikkea läntisen Uudenmaan mutta paljon myös pääkaupunkiseudun kanssa. Niin kutsuttujen EKKV-neuvottelujen jälkeen kontaktini erityisesti Espooseen ovat hyvät. Olen edustanut Kirkkonummea myös erilaisissa laajemmissa hankkeissa kuten Apotissa. Siinä olen muuten samaan aikaan myös Kauniaisten edustaja!
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi hallintojohtajana Loviisassa ja Kirkkonummella?
– Kun aloitin työt Loviisassa, oli neljä kuntaa eli Loviisa, Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää juuri yhdistynyt. Piti sovitella yhteen uusi Loviisa, luoda uusi, yhteinen kulttuuri. En halua pelotella ketään täällä, mutta kun kysyt suurimmista haasteista, on kuitenkin pakko mainita yhteistoimintaneuvottelut Kirkkonummella; ensimmäiset puoli vuotta hoidin siellä nimittäin irtisanomisia ja lomautuksia.
Onko jotain mikä herättää suurta huolta kun ajattelet uutta virkaasi?
– Ei varsinaisesti. Toki tehtävä on vaativa ja haasteet talouden ja terveys- ja hoitouudistuksen osalta suuria, mutta en tunne varsinaisesti mitään suurta levottomuutta tulevaisuuden suhteen.
Ilmoitus
Ilmoitus
Tänä syksynä perusti Eiran sairaala yksityisen lääkäriaseman Kauniaisiin. Kunnan lääkäreille on 2-4 viikon odotusaikaja nyt sisäilmaongelmat ajavat toiminnan evakkoon. Miten kunnan terveydenhuolto voi säilyttää korkean tasonsa ja kilpailukykynsä?
– En vielä tunne Kauniaisten terveydenhuollon kokonaisuutta yleensä tai lääkärisopimuksen yksityiskohtia, joten en voi tässä vaiheessa vastatatähän kysymykseen. Mutta sen voin tietenkin todeta, että tietyt kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan lääkäreitä riittävän vetovoimaisilla paikallisilla paketeilla.
Kauniaisia on äskettäin kuvattu mediassa “kultareunaiseksi ghetoksi”. Artikkeli viittasi kaupungin korkeasti koulutettujen yhä korkeampaan työttömyyslukuun. Voiko kaupunki mielestäsi tehdä jotain sen estämiseksi, että työttömyys täällä vielä kasvaa?
– Valitettavasti tässä kysymyksessä ratkaisevaa on kansallinen ja pääkaupunkiseudun talous. Yksittäinen kaupunki ei voi tehdä paljon, mutta tiettyjä tukitoimia on ja joitain niistä olemme kokeilleet Kirkkonummella.
Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa on joka tilanteessa tärkeää. Haluan luoda avoimen ja rakentavan suhteen heihin. Tämän takia aionkin kutsua heidät luokseni, niin että opimme tuntemaan toisemme paremmin ja voin kuulla heidän toiveitaan.
Kauniaisten koulut ovat korkeatasoisia, erityisesti lukiot tuntuvat paranevan koko ajan. Samaan aikaan elämme kuitenkin yhdistämisten ja suurten yksikköjen aikakautta. Pitäisikö mielestäsi koulujen pysyä erillään vai yhdistyä saman suomalais-ruotsalaisen katon alle?
– Jos koulut lyötäisiin kokonaan yhteen, olisi vaarana että kielivähemmistön oppiminen kärsisi. Hallinnollisesti voivat yhdistämiset joissain tapauksissa olla perusteltuja ja tuoda säästöjä. Tilat kuten isot voimistelusalit tai kalliisti varustetut laboratoriot voisivat mahdollisesti olla molempien kieliryhmien käytössä.
Jonkun mielestä saatat olla nuori, vain 34-vuotias?
– Ikäkysymyksen on kyllä tapana ratketa itsestään – yhtäkkiä sitä ei olekaan enää nuori! Kokemustani kunnallispuolella voi kuitenkin, ja ihan syystä, pitää pitkänä ja monipuolisena; minut on kyllä keitetty vaikka minkälaisissa liemissä.
Minua pidettiin nuorena kun aloitin hallintojohtajana ja kaupunginjuristina Loviisassa. Sitten minua pidettiin nuorena kun aloitin hallintojohtajana Kirkkonummella. Ja nyt minua pidetään nuorena täällä Kauniaisissa.
Miten aiot oppia tuntemaan Kauniaisen ja sen asukkaat?
– Olen ajatellut heti aluksi käydä kouluissa, päiväkodeissa, yhdistyksissä ja eri sektorien työntekijöiden luona kuunnellakseni ja oppiakseni heiltä. Kannatan myös avoimia asukasiltoja tärkeimpien asioiden yhteydessä ja mietin, miten käyttäisin sosiaalista mediaa pitääkseni yhteyttä niin monen kauniaislaisen kanssa kuin mahdollista.
Pelaatko käsipalloa, tennistä tai lasketteletko?
– En mitään näistä kolmesta, valitettavasti. Sitä vastoin serkkuni Thomas Lindström on käsipallojoukkue Akilleksen valmentaja ja hänen sisarensa Annika Lindström on ollut käsipallomaalivahtina korkealla tasolla ja mm. voittanut joitain SM-kultamitaleita HIFK:n naisten joukkueessa.
Itselläni ei juuri nyt ole paljon vapaa-aikaa, mutta yritän joogata ja lukea erityisesti historiaa käsitteleviä kirjoja. Mitä taas teatteriin, taidenäyttelyihin ja musiikkiin tulee, niin olen kaikkiruokainen. Olen nauttinut suuresti Kauniaisten musiikkijuhlista, joilla olen käynyt viimeisten kolmen vuoden aikana.
Oletko muuten ajatellut muuttaa Kauniaisiin?
– Vastaus on kyllä, mutta tarkka ajankohta on vielä avoin. Vaimoni ja minä muutimme pääsiäisenä juuri ostettuun rivitaloon Kirkkonummella ja asumme siellä vielä jonkin aikaa. Mutta tietenkin me muutamme Graniin!
Christoffer Masar on…
- Syntynyt ja kasvanut Kokkolassa.
- Suorittanut loppututkintonsa Helsingin yliopistossa, oikeustieteellisessä tiedekunnassa. On lisäksi opiskellut taloustiedettä Åbo Akademissa ja Tukholman yliopistossa.
- Kielistä osaa puhua suomea, ruotsia ja englantia, saksa ja norja ovat vähän ruosteessa.
- Hänellä ei ole lemmikkejä koska ei ole aikaa hoitaa niitä. Mutta hän on koirien superystävä! Kokkolassa perhe jakoi talon äidin vanhempien kanssa ja heillä oli partacollie ja kun Christoffer oli yläasteikäinen, saivat Masarit oman kultaisen noutajan, josta hän sopimuksen mukaisesti huolehti yksin (äitinsä suureksi hämmästykseksi).
- Yksityisautoilu vai joukkoliikenne? Sekä että. Tuli haastatteluun kaupungintalolle junalla ja lähti Helsinkiin bussilla. Omistaa ympäristöystävällisen Toyota Prius Hybridin.