| Historia -

Golden Globe ja lasten täysihoitola

Ainoa Golden Globe -palkinnon voittanut suomalainen oli Kauniaisissa kasvanut Erik Blomberg.

Kuva: Erik Blomberg (käsi taskussa) seisoo ylhäällä vasemmalla luokkatovereidensa kanssa Grankulla samskolassa. Valokuvan takana on teksti Klass VIII 10/5 1932. Ottakaa yhteyttä jos tiedätte muita nimiä. Grankulla samskolan arkisto (koulumuseo)

 

Suomi toivoi tänä talvena Golden Globe –palkintoa Klaus Härön elokuvalle Miekkailija. Härö ja elokuva ylsivät lähelle palkintoa, mutta eivät voittaneet.

Palkintoehdokkuutta koskevissa kirjoituksissa mainittiin aina, että Suomi on kerran saanut Golden Globe –palkinnon ulkomaisten elokuvien sarjassa ja että sen voitti 1956 Erik Blomberg elokuvalla Valkoinen Peura.

”Netissä” on paljon tietoa Erik Blombergista (1913-1986), mutta ei mitään hänen kasvuvuosistaan Kauniaisissa.

Ilmoitus



Äiti piti täysihoitolaa

Erik Blomberg kirjoittautui Grankulla samskolan oppilaaksi 1926 ja jätti sen kahdeksannelta luokalta 1932.

Hänen äitinsä piti täysihoitolaa lapsille (ks. alla) niin kutsutussa Heikelin huvilassa Gallträskin rannalla. Koulussa rehtori Magnus Hagelstam pani merkille pojan suuren kiinnostuksen valokuvausta kohtaan. Yksi Erik Blombergin pojista kävi ”koulumuseossa” Villa Odenwallissa 1990-luvulla ja kertoi, että rehtori järjesti Erikille pimiön koulun kellariin.

Erik Blomberg oli niin innokas, että jonkin ajan kuluttua Hagelstam kutsui hänet luokseen ja pyysi valitsemaan joko valokuvauksen tai koulun. Blomberg valitsi valokuvauksen, ja hänestä tuli elokuvaohjaaja ja –tuottaja.

Opintoja Pariisissa

Erik Blomberg opiskeli 1930-luvulla elokuvaa ja valokuvausta Pariisissa ja Lontoossa. Ura alkoi Suomi-Filmissä 1935.

Myöhemmin hän teki yhteistyötä mm. Nyrki Tapiovaaran kanssa, hänkin suomalaisen elokuvan legenda.

Valkoisen peuran, Blombergin ensimmäisen oman elokuvan, pääosan näytteli hänen vaimonsa Mirjami Kuosmanen. Elokuva on nähty vampyyri-teemaisena fantasia- tai kauhuelokuvana. Lapin lumiset maisemat ja Einar Englundin musiikki ovat saaneet paljon kiitosta.

Elokuva sai ensimmäisen palkintonsa jo 1953 Cannesissa. Suuren Golden Globe –pokaalin otti haltuunsa Suomi-Filmin Risto Orko, mutta Erik Blomberg tilasi ja kustansi itselleen kopion Hollywoodista. Se on edelleen perheellä.

Naisten elinkeino

Märtha Grönvik-Blomberg, koulutukseltaan sairaanhoitaja, alkoi 1920-luvulla pitää toipilaskotia lapsille Villa Heikelissä Gallträskin rannalla. Vielä 1950-luvulla Kauniaisissa oli monta täysihoitolaa ja lepokotia. Sitten astuivat voimaan tiukemmat säännöt ja toiminta palovaarallisissa huviloissa loppui. Täysihoitolatoiminta oli pitkään ollut yksinelävien naisten elinkeino. Märtha Blombergilla itsellään oli kolme lasta huollettavanaan.

Kauniaisiin houkutteli havumetsäilma. Helsinkiläiset lastenlääkärit tekivät ilmeisesti mielellään yhteistyötä Märtha Blombergin kanssa. Hän otti huvilaansa lapsia jotka tarvitsivat raikasta ilmaa, ulkona olemista ja ravitsevaa ruokaa. Yksi lapsista, vuonna 1920 syntynyt, muisteli helmikuussa 2016 tehdyssä haastattelussa oleskeluaan siellä vuonna 1925.

KgHistoriaMaalis2
Lapsipotilaita ja hoitajia kokoontuneena Gallträskin rannalla nk. Heikelin huvilassa (P. Heikelintie 11) toimineen toipilaskodin portaille. Kuva on otettu luultavasti 1920-luvun puolivälissä. Erik Blomberg (s. 1913) seisoo ylhäällä oven vieressä ja näyttää nuorelta teini-ikäiseltä. Märtha Blomberg istuu portaiden vasemmalla puolella. Toiminta päättyi 1930-luvun alussa.

 

Kotiin potkukelkalla

Hän piti paljon viikoistaan toipilaskodissa ja oli iloinen, että myös pikkusisko sai olla mukana. Hän muistaa kelkanlaskut, luultavasti Heikelintien mäellä, mutta sen sijaan ei niin mielellään velliä. Hän olisi viipynyt mielellään pitempään, mutta isä haki hänet kotiin Helsinkiin potkukelkalla! Silloin hän oli ilmeisesti jo vahvistunut kauniaislaisessa ilmassa, koska selvisi paluumatkasta ilman uusia keuhkoputkivaivoja.

Villa Heikelin rakensi rakennusmestari Elia Heikel vuonna 1901 yhtenä ensimmäisistä huviloista Kauniaisissa. Se on edelleen pystyssä ja vuosikymmenten ajan eri omistajien toimesta hyvin hoidettu. Monet vanhemmat kauniaislaiset muistavat sen tohtori Törnrothin huvilana.

Se on yksi noin 60:stä hyvin dokumentoidusta huvilasta ja nimetty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi