| PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Monia askarruttaa se, minkälaiseksi tulevaisuuden kunta muodostuu, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät itsehallintoalueiden järjestettäväksi. Linjausten mukaan kunnat eivät silloin voi toimia edes palveluiden tuottajina.

Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat kunnan toiminnasta 40–50 %, joissakin kunnissa jopa 60 %. Kuntien budjetista poistuvat tulot ja menot, ja joidenkin arvioiden mukaan kuntien veroprosentteja tulisi alentaa jopa 12 prosenttiyksikköä poistuvien tehtävien myötä.

Kunnan rooli palvelujen, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä on korostunut, mutta kunta on paljon muutakin. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä säilyy siis kunnilla, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueille. On tärkeää, että kunnilla on selkeä näkemys siitä, mitä tarkoittaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kuntien ja itsehallintoalueiden välille tulee rakentaa yhteistyöverkosto tätä tehtävää tukemaan. Sote-järjestöjen rooli kunnan yhteistyökumppaneina hyvinvoinnin edistämisessä tulee varmasti olemaan merkittävä.

Kunta tulee edelleen järjestämään ja tuottamaan palvelut asukkailleen opetus- ja kulttuuripalveluissa, joita ovat mm. varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, liikunta-, nuoriso- sekä kulttuuri- ja kirjastotoiminta. Vaikka Lauri Tarasti selvityksessään ehdotti joidenkin kunnan tehtävien siirtämistä itsehallinto-alueille, tulisivat tekniset palvelut pääosin jäämään kunnan hoidettaviksi. Kunnille jääviä teknisiä palveluja olisivat mm. maapolitiikka, asemakaavoitus ja maankäytön suunnittelu, liikenne ja liikenneväylät, asuntotoimi ja rakennusvalvonta.

Kunnan roolin paikallisen elinvoiman edistäjänä tulee kasvaa, jotta kunnat voivat sote-uudistuksen jälkeenkin säilyä elinkelpoisena. Miten elinkeinoelämää sekä yhdistyksiä ja vapaata kansalaistoimintaa voidaan jatkossa tukea entistä enemmän, jotta kunnan elinvoima säilyy? Näitä ja muita visaisia kysymyksiä pohtimaan hallitus on perustanut Tulevaisuuden kunta ‑hankkeen, jossa määritellään parlamentaarisen valmistelun pohjalta visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Väliraportti kunnan roolista valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Myös Kuntaliitolla on oma Tulevaisuuden kunta ‑ohjelmansa.

Kunta tulee kaikista muutoksista huolimatta olemaan itsehallintoyksikkö, jolla on hyvin tärkeä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäjän rooli. Tämä rooli tulee varmasti korostumaan ja sitä tuleekin korostaa, kun kunnan rooleja sote-muutoksen jälkeen luodaan ikään kuin uudelleen.

Pakollisten kuntaliitosten uhka on tässä uudistuksessa väistynyt. Ajan myötä saattaa kuntaliitoksia kuitenkin tapahtua, jos kunnat toteavat, että jäljelle jääneitä tehtäviä voitaisiin hoitaa paremmin isommassa kunnassa. Talous on monessa kunnassa heikko, ja se saattaa myös johtaa kuntaliitoksiin.

Itse näen, että Kauniainen voi säilyä niiden elinvoimaisten kuntien joukossa, joiden ei tarvitse harkita kuntaliitoksia.

Tiina Rintamäki-Ovaska
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja