Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg esitteli edellisessä lehdessä valtakunnallisen sote-uudistuksen Kauniaisia koskevia riskejä. En lähde tässä niitä toistamaan, vaan keskityn pääkaupunkiseudun erillisratkaisun esittelyyn.
Maan hallitus linjasi huhtikuun alussa, että Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja Kauniaisilla on mahdollisuus yhdessä esittää pääkaupunkiseudulle erillisratkaisua, joka poikkeaisi valtakunnallisesta ratkaisusta. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisua on huhtikuusta lähtien valmisteltu kaupunginjohtajien johdolla.
Näiden valmistelujen tuloksena kyseisten kaupunkien hallituksille tuotiin elo-syyskuun vaihteessa hyväksyttäväksi periaatepaperi, joka sisältää esityksen valtioneuvostolle erillisratkaisun yhteiseksi jatkovalmisteluksi. Kaikki neljä kaupunginhallitusta ovat yksimielisesti hyväksyneet tämän esityksen.
Yhteisen esityksen olennaisin sisältö on, että pk-seudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestäisi pääkaupunkiseudun sote-peruspalvelut ja jolla olisi mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Sote-peruspalveluilla tarkoitetaan lähes kaikkia terveys- ja sosiaalipalveluita, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja vaativimpia sosiaalipalveluita.
Pääkaupunkiseudun suurilla kaupungeilla säilyisi tässä mallissa mahdollisuus omaan palvelutuotantoon sote-peruspalveluissa. Tällä kirjauksella ei ole tarkoitus sulkea pois yksityisiä sote-tarjoajia.
Kauniaisten osalta tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että sote-palvelut tuotettaisiin jatkossa hallinnollisesti osana Espoon sote-palveluja. Tämä järjestely kattaisi mahdollisesti myös Kirkkonummen. Vaikka palvelut hallinnollisesti järjestettäisiin Espoon toimesta, ei se välttämättä tarkoittaisi muutosta kuntalaisten arkeen. Vaikutusmahdollisuutemme sote-palveluihin säilyisivät erillisratkaisussa huomattavasti parempina kuin valtakunnallisessa mallissa, jossa kaikkien Uudenmaan kuntien sote-palvelut siirtyisivät massiiviselle Uudenmaan maakunnalle.
Rahoituksen osalta kaupunginjohtajien ehdotuksen lähtökohta on, että erillisratkaisu tulee toteuttaa neutraalisti muuhun Suomeen nähden. Toisin sanoen sote- ja aluehallintouudistuksen varjolla ei tule tehdä aluepoliittisia rahansiirtoja Uudeltamaalta muuhun osaan maata.
Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedossa, mikä on valtioneuvoston kanta pääkaupunkiseudun yhteiseen esitykseen.
***
Seuraavan vuoden talousarvion laadinta on virkavalmistelun osalta loppusuoralla. Vuoden 2017 talousarvio tullaan käsittelemään kaupunginhallituksessa lokakuussa ja kaupunginvaltuustossa 14.11. Toimialojen ansiokkaasta työstä ja moninaisista säästötoimenpiteistä huolimatta näyttää todennäköiseltä, ettei valtuuston huhtikuussa vuosikatteelle asettamia raja-arvoja pystytä täysin saavuttamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunginjohtajan talousarvioehdotus tulee todennäköisimmin rakentumaan 16,75 prosentin kunnallisverolle, mikä merkitsee 0,25 veroprosenttiyksikön korotusta nykyisestä tasosta.
Osittain ensi vuodelle siirtyneistä potentiaalisista maanmyyntituloista johtuen vuoden 2017 talousarvio ei tule olemaan siinä määrin alijäämäinen kuin aikaisemmin on arvioitu, mutta kertaeristä puhdistettu tulos osoittaa kuitenkin huolestuttavan suurta rakenteellista alijäämää, joka on lähivuosina kurottava umpeen. Sote-soppa tuo talouden tasapainottamiseen omat lisämausteensa, mutta missä muodossa, se jää nähtäväksi kun uudistus etenee.
2000:lle väestörekisteristä satunnaisotannalla arvotulle yli 16-vuotiaalle kauniaislaiselle on marraskuun alussa tulossa postitse laaja asukaskysely. Kyselyllä mitataan kauniaislaisten tärkeimpinä pitämiä palvelutekijöitä sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin. Toivottavasti mahdollisimman moni kyselyn saaneista käyttää aikaa siihen vastaamiseen. Kaupunki ottaa kiitollisena vastaan kaiken palautteen, jota käytetään niin toiminnan kehittämiseen kuin mm. pohjatietona ensi vuoden aikana uudistettavaan kaupunkistrategiaan.
Viihtyisää syksyä!
Christoffer Masar
kaupunginjohtaja