| PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN

Kahvikupin äärellä

Kommuntorget haastatteli minua tuoreen Kielibarometrin johdosta.

Kielibarometri – Språkbarometern 2016-kyselyssä selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen toimimista sekä kieli-ilmapiiriä kaksikielisissä kunnissa vähemmistöön kuuluvan kieliryhmän näkökulmasta. Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokivat, että kieli-ilmapiirissä heidän kotikunnassaan on tapahtunut huonontumista viime vuosina. Joka toinen ruotsinkielinen ja joka viides suomenkielinen on kokenut äidinkieleen liittyvää häirintää. Kielibarometrin mukaan Kauniaisissa asiat ovat kuitenkin toisin ja meillä on Suomen tyytyväisin kielivähemmistö. Millään muulla kunnalla ruotsikielisten ja suomenkielisten suhteet eivät lähimainkaan ole näin korkealla tasolla. Melkein 90 prosenttia vastanneista katsoi, että suhteet ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä ovat hyvät tai erittäin hyvät.

Tulokseen voi olla erittäin tyytyväinen. Kauniaisissa on kehitetty kunnallisia palveluja tasapuolisesti molemmilla kielillä ja muutenkin kiinnitetty huomiota elävään kaksikielisyyteen. Ruotsinkielen osaamiseen on panostettu myös rekrytoinnissa ja henkilökunnan kielikoulutuksessa. Kauniaisissa meillä on kaksi suurta kieliryhmää eikä kummankaan kieliryhmän tarvitse tuntea itseään uhatuksi. Tämän näkökohdan olen pitänyt mielessä omassa toiminnassani kauniaislaisessa kuntapolitiikassa. Jatketaan tällä hyvällä tiellä Kauniaisissa.

Suomenkielisessä opetustoimessa väitellään kiivaasti yhtenäiskouluratkaisuun liittyvästä koulujen rakennusten vaihdosta. Yhtenäiskouluratkaisusta hallinnollisessa merkityksessä ei ole erimielisyyttä. Suuri osa suomenkielisistä valtuutetuista ja vanhemmista vastustavat suomenkielisen lukion siirtymistä Mäntymäen koulurakennukseen ja vastavuoroisesti alakoulun siirtymistä Kasavuoren koulukeskukseen. Yhtenäiskoulu voidaan toteuttaa yläkoulun ja alakoulun nykyisissäkin tiloissa pysyen. Rakennusten vaihtoa sen sijaan kannattavat RKP:läinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg ja muitakin RKP:n valtuutettuja. Koulutointa koskevissa pedagogisissa ratkaisuissa olemme tottuneet kunnioittamaan kieliryhmän tekemiä päätöksiä omien koulujensa osalta ja yhtenäiskoulun toteutus suomenkielisellä puolella on tällainen toimenpide.

Syksyllä 2016 Mäntymäellä alakoulussa aloitti 422 oppilasta ja Kasavuoressa yläkoulussa 352 oppilasta. Tällä hetkellä ala- ja yläkoulun yhteenlaskettu oppilasmäärä on siis 774 oppilasta. Kun tiedämme, että suomenkielisten perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa, puhumme lähitulevaisuudessa lähes 800 oppilaasta, jos ala- ja yläkoulu yhdistettäisiin samaan rakennukseen. Sekä arkijärjen että tutkimusten mukaan tuon suuruisessa kouluyksikössä oppimistulokset kärsivät ja kouluviihtyvyys sekä -turvallisuus vähenevät. Yhtenäisestä oppimispolusta on vaikea puhua lähes 800 oppilaan koulussa, jossa kaiken lisäksi 7. luokalta lähtien noin 170 espoolaisen oppilaan koulupolku on alkanut toisessa alakoulussa.

Toivottavaa olisi, että suomenkielistä opetustointa koskevat pedagogiset ratkaisut tehtäisiin suomenkielisen kieliryhmän päätöksellä. Ellei, voimme varmaan aiheellisesti kysyä tuleeko yhtenäiskouluratkaisu rakennusten vaihdoin ulottaa myös ruotsinkieliseen opetustoimeen? Haluavatko ruotsinkieliset vanhemmat yhtenäiskoulua samassa rakennuksessa? Se on mahdollista, koska investointibudjetissa ollaan valmiit käyttämään suuriakin rahasummia koulujen vaihdon toteuttamiseksi. Pelkään, että suomenkielisen lukion ja alakoulun rakennusten vaihto saattaa huonontaa kieliryhmien hyviä suhteita Kauniaisissa. Suuri joukko vanhemmista on adressillaan osoittanut kielteisen kannan rakennusten vaihtoon.

Ilo kauppakeskuksen valmistumisesta osoittautui ennenaikaiseksi, koska laajennuksen rakennusluvasta on valitettu. Valitus ei välttämättä johda mihinkään, mutta viivästyttää asioiden etenemistä hallinto-oikeuden käsittelyn ajan. Puhutaan siis vähintään 6–8- kk ajasta.

Toivoisin, että asia ratkeaisi jo aikaisemmin ja rakentaminen pääsi alkamaan suunnitellussa aikataulussa ja Granin kauppakeskus vihdoin valmistuisi. Sen olemme velkaa asukkaille, asiakkaille ja keskustan yrittäjille.

Tiina Rintamäki-Ovaska
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja