Kauniaisten kansalaisopisto perustettiin vuonna 1972. Se on kunnallinen, ja sillä oli viime keväänä 237 kurssia ja 2 078 opiskelijaa, joista 1 064 oli kauniaislaisia. Opistolla on Pohjoinen Suotie 5:ssä oma talo, jonka rakennutti Pelastusarmeija tulevia upseereitaan varten. Nimi Petra periytyy niiltä ajoilta.
Kaksi lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitettua koulua ovat Kauniaisten musiikkiopisto ja Kauniaisten kuvataidekoulu. Ne ovat yksityisiä, mutta saavat vuosittain suurta tukea kunnalta. Vuonna 1970 perustetulla musiikkiopistolla on nykyään noin 500 oppilasta. Päätoimitilat ovat Vallmogårdissa, mutta opetusta annetaan myös muissa tiloissa. Taidekoululla, perustettu 1978, on nykyään noin 200 oppilasta ja se vuokraa ruotsinkielisestä koulukeskuksesta, siis kaupungilta, koko ylintä kerrosta Villa Odenwallissa. Osalle oppilaista tavoitteellinen opetus näissä kouluissa on perusta tulevalle ammatille.
Suuria ja pieniä oppilaitoksia
Kaksi suurta oppilaitosta Kauniaisissa ovat Työväen Akatemia ja Raamattuopisto. Akatemia perustettiin 1924 ja se on siitä lähtien sijainnut osoitteessa Vanha Turuntie 14, jossa suurella tontilla on opetusrakennuksia, asuntoja, kirjasto ja puisto. Tätä nykyä sillä on 300 opiskelijaa ja opiskella voi 12 eri oppiainetta: psykologiaa, kasvatustiedettä, historiaa, oikeustiedettä jne. Kurssit ovat yksivuotisia ja ne valmentavat jatko-opintoihin esim. yliopistossa. Akatemiaa ylläpitää osakeyhtiö. Alueella toimii myös Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Raamattuopisto on ollut Kauniaisissa vuodesta 1945 lähtien. Myös sillä on suuri tontti ja monta rakennusta Maisterintien ja Helsingintien välissä. Perusopetus on vapaata kulttuurityötä ja perustuu Raamatun opiskeluun. Nykyään opistolla on 80 opiskelijaa. Suosituin on musiikkilinja. Myös täällä opiskelu on usein johtanut musiikin ammattiopintoihin. Joitakin vuosia täällä toimi
myös ammattikoulutuslinja, mutta se muutti 2016 Kalasatamaan Helsingissä.

Jos palaamme aikaan ennen 1960-luvun suurta rakennusbuumia, joka muutti pienen kauppalan luonteen täysin, löytyy joitain oppilaitoksia, jotka todennäköisesti ovat täysin vaipuneet unholaan.
Löytyy Barnavårdsinstitutet, lastenhoito-opisto, jota Tilly Soldan johti koko 1920-luvun. Se sijaitsi Bredantie 6:ssa ja se antoi nuorille tytöille ammattiin suuntaavaa opetusta sylilastenhoidosta. Toiminta siirtyi 1930-luvulla mm. Folkhälsanille ja se katosi Kauniaisista. Vuosittain opistoon otettiin ehkä 50-60 opiskelijaa, kaikki ruotsinkielisiä. 1940- ja 1950-luvuilla järjesti Valkonauhaliitto suuressa huvilassaan Valkonauhantie 6:ssa, Emmauskodissa, käsityö- ja kotitalousopetusta nuorille tytöille, joista se huolehti. Kauniaislaiset voivat jättää sinne myös pyykkinsä pestäväksi.
Täysin unohtuneita
Sattuman kautta löytyi Bragen sanomalehtiarkistosta tietoja kahdesta nk. opistosta. Yhdellä niistä oli nimenä Grankulla Kvinnliga Praktiska Utbildningsskola ja se toimi lehtileikkeen mukaan 1910-luvulla. Leikkeessä kerrotaan oppilaiden päiväohjelmasta ja vuoden 1914 kevätnäyttelyssä esillä olleista käsitöistä: ”Kukikkaasta musliinista tehtyjä ihastuttavia tanssiaispukuja, joissa on volangeja, pitsejä ja nauhoja, leninkejä kutsuihin, puseroita…” Paikallishistoriallisessa arkistossamme on kaksi postikorttia, joista toisessa on kuva ”Kukkahuoneesta”, toisessa nuoret tytöt pitkissä leningeissään ja suurissa hatuissaan ovat kitkemässä kasvimaata. Missään ei ole osoitetta, mutta moni asia viittaa siihen, että opisto toimi suuressa huvilassa Kirkkotie 14-16:ssa, joka kuului Hurtigin lastenkodille. Toiminta lopetettiin luultavasti joidenkin vuosien kuluttua ja rakennuksesta tuli Hurtigin koulu.
Toinen näistä tuntemattomista kouluista on Nylands vävskola, Uudenmaan kudontakoulu. Lehtileike kertoo kesäkuussa 1931 sen ensimmäisen vuoden toiminnasta. Toimittaja on erittäin vaikuttunut siitä, mitä kevätnäyttelyssä on esillä: ”Seinät, lattiat ja pöydät on koristeltu verhoin, gobeliinein, karvalankamatoin, ryijyin, helmikudonnaisin jne. ”Artikkelin mukaan koulu sijaitsi viiden minuutin matkan päästä asemalta ”Gräsantiellä, kaksikerroksisessa, valkoiseksi rapatussa Lindholmin huvilassa, jossa oli seitsemän huonetta, kaksi keittiötä ja pesutupa.” Se on voinut olla se suuri huvila Gräsantie 18:ssa, joka purettiin 1977. Kudontakoulun jäljet johtavat Kirkkonummelle ja Mary Gahmbergiin, joka johti mattokutomoa Danskarbyn kartanossa. Kudontakoulu toimi Kauniaisissa luultavasti vain 1930-luvulla.
Tämän artikkelin neljä viimeksi mainittua huvilaa on purettu. Jos joku lukijoista tietää jotain kahdesta viimeisestä, ottaa paikallishistoriallinen arkisto mielellään tietoja vastaan.
Kauniainen on aina ollut vahva koulukaupunki, kiitos vanhempien vahvan panostuksen ja kunnan erittäin positiivisen asenteen erimuotoista ja eri-ikäisille suunnattua opetusta kohtaan. Tämä panostus antaa Kauniaisille luonnetta ja identiteettiä, kaksi tekijää jotka tekevät kaupungista henkisesti rikkaan.
Käännös: Sirkku Vepsäläinen