| KAUPUNKI - STADEN

Hallintopäälliköstä tuli jääkoneen kuljettaja

Kauniaisten johtoryhmä vietti nyt toisen kerran työharjoittelupäivää tutustuakseen joihinkin niistä monista työpaikoista, joita kaupungissa on.

Hallintopäällikkö Camilla Söderström sai tällä kertaa kuljettaa ajoneuvoa, jota aika harva on ajanut: jääkonetta jäähallissa.

– Se oli jännittävää! Aika harva saa ajaa tällaista, hän sanoo pian sen jälkeen kun on hypännyt pois koneesta. Jääkone painaa 5,5, tonnia ja maksaa 150 000 euroa, joten mistään pikkujutusta ei ole kyse. Viime kerralla hän työskenteli kunnossapidossa.

Markku Hakulinen (vas.) ja Marko Koskinen opettivat Camilla Söderströmiä ajamaan jääkonetta.

– Silloin siivosin kukkapenkkejä ja ajoin pientä konetta, hän nauraa.

Tämän vuoden työharjoittelupäivä alkoi klo 7, ja ennen jäähallia hän on jo ajanut mönkijällä ja kunnostanut Keskusurheilupuiston tekonurmea illalla tapahtuvaa Kakkosen ottelua varten.

”Useamman pitäisi voida kokeilla”

Camilla Söderströmin mielestä johtoryhmän työharjoittelupäivä on erittäin hyvä asia. Hän on myös sitä mieltä, että kaupunki voisi mielellään laajentaa sitä.

– On todella hyvä, että saa nähdä vähän muitakin töitä. Kaupunki voisi laajentaa tätä niin, että useammat henkilöt pääsisivät kokeilemaan, ei vain johtoryhmä. Kyseessähän on vain yksi päivä vuodessa ja silloin oppii paljon, hän sanoo.

Suuri plussa tässä päivässä hänen mielestään on se, että tapaa ja oppii tuntemaan uusia työkavereita, mitä muutoin ei tapahtuisi.

Päivän ohjaajana toimii vastaava liikuntapaikkahoitaja Markku Hakulinen. Hän on saanut koulutuksensa Vierumäellä ja siellä hän oppi muun muassa miten jäähalli saa jäänsä ja miten jääkonetta pitää ajaa. Hän johtaa niitä yhteensä kahdeksaa henkilöä, jotka hoitavat liikuntapaikkoja. Kaikki tekevät kaikkea, joten työ on vaihtelevaa eikä Markulla itselläkään ole mitään suosikkipaikkaa.

– Kaikki ovat kivoja. Hienoa, että on vaihteleva työ. Kaikki päivät ovat erilaisia.

Kaupunginsihteeri hoitaa tiskit

Keskuskeittiöstä löydämme kaupunginsihteeri Gun Söderlundin, joka auttaa astianpesussa. Tiskaaminen kestää kaksi tuntia ja tahti on kova – hän tuskin ehtii pysähtyä siksi aikaa että valokuvaaja saa kuvan, jossa hän katsoo suoraan kameraan. Gun seisoo liukuhihnan vieressä ja asettaa sille lautasia ja ruokailuvälineitä, joita oppilaat tuovat jatkuvalla syötöllä samalla kun he kiittävät kohteliaasti ruoasta.

Gun Söderlund keskuskeittiössä.

Keskuskeittiö toimittaa yhden päivän aikana 2 700 annosta kaupungin kouluihin. Paikan päällä ruokasalissa syövät lukion ja yläasteen oppilaat kaupungin suomenkielisistä kouluista. Syyslukukauden aikana täällä syö päivittäin 700 henkilöä ja kevätlukukaudella 550.

Entä oppilaiden suosikkiruokalaji?

– Makaronilaatikko on ehdoton suosikki ja myös kalapuikot ovat korkeassa kurssissa, sanoo Sisko Ipatti, joka on tänään Gunin ohjaajana. Keittiössä työskentelee yhteensä kymmenen ihmistä. Joka päivä kaksi heistä hoitaa tiskin.

Gun toteaa, että toiminta pyörii pienellä henkilökunnalla, mutta tiimi työskentelee hänen mukaansa ammattimaisesti ja tehokkaasti yhdessä. Tunnelma keittiössä on hänen mukaansa tosi mukava ja monikulttuurinen, ja kaikki ovat avuliaita.

Ja työ sitten?

– Se on kiinnostavaa ja vaihtelevaa, tietenkin. Toki minun on sanottava, että ajoittain täällä on erittäin kiireistä. Mukavaa tehdä tätä kerran ja saada nähdä miten kaikki toimii, mutta raskasta tämä työ on.

Tahti on hänen mukaansa vähän toista kuin toimistossa. Edellisellä kerralla hän työskenteli koulutoimistossa, ja työ oli aika samanlaista mihin hän on itse tottunut.

– On erittäin hyvä saada kokeilla tätä, hän sanoo ja jatkaa astianpesua.

Työharjoittelupäivä syntyi Christoffer Masarin aloitteesta ja se järjestettiin nyt toukokuun lopussa toisen kerran. Masar itse oli nyt koulunkäynninohjaajana Granhultskolanissa.

– Tekee hyvää saada muistutus siitä, minkä eteen myös me kaupungintalolla loppujen lopuksi työskentelemme.

Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman työskenteli myös koulussa. Hän oli henkilökohtaisena ohjaajana yhdelle ensimmäisten luokkien oppilaalle. Hän oli yllättynyt siitä, miten nopeasti oppitunti kuluu.

– Oppitunti on lyhyt aika, opettaja ehtii tasan antaa tehtävän, lapset ehtivät avata kirjan, työskennellä hetken, merkitä läksyn ja sitten onkin jo seuraava välitunti. Samaan aikaan näkee, että erityisesti osa lapsista ei jaksaisi kovin paljon pidempiä tunteja kerralla. Kyseessähän olivat nyt seitsenvuotiaat, hän sanoo.