| KAUPUNKI - STADEN

Huvilat tallennetaan nyt uuteen kirjaan

Kauniaisten huviloista yhteensä 61 dokumentoidaan jälkipolville uuteen kaksikieliseen kirjaan, joka ilmestyy ensi vuonna. Valokuvia huviloista on kuitenkin esillä jo tänä syksynä näyttelyssä kaupungintalolla.

Kyseessä on ensimmäinen kerta kun kulttuuriyhdistys Grankulla svenska kulturförening tekee yhteistyötä eläkeläisyhdistyksenGrankulla svenska pensionärerien valokuvauskerhon kanssa huviloitten ikuistamisesta. Ajatuksen takana on ryhmä ”huvilaystäviä”. He keskustelevat huviloista ja vierailevat kaupungin huviloissa. Ryhmä järjestää seminaareja eri rakennustavoista ja myös muuta toimintaa.

Kulttuuriyhdistyksen johtokunta päätti vuonna 2016 dokumentoida huvilat. Grankulla svenska pensionärerien valokuvauskerho vastaa kuvaamisesta, ja on siitä lähtien ottanut kuvia huviloista. Huvilat valittiin alun perin niistä taloista, jotka Museovirasto on suojellut Kauniaisissa. Listaan on sittemmin lisätty muita arvokkaita ja perinteikkäitä huviloita.

Tunnettu valokuvaaja Kaj Dahl kuvasi 1990-luvun alussa parikymmentä huvilaa. Nyt on mukana uusia valokuvia silloin kuvatuista sekä lisädokumentaatiota. Taustalla on huoli, että osaa huviloista ei ole tulevaisuudessa välttämättä olemassa, koska vanhoja taloja ja tontteja myydään. Kirjan tekstit kirjoittaneen Veronica Fellmanin mukaan on olemassa voimia huviloitten säilyttämiseksi ja myös purkamiseksi.

Veronica Fellman ja Christoffer Lindqvist iloitsevat, että Kauniaisten huvilat dokumentoidaan jälkipolville. Taustalla Wilhelmsro.

– Moni huviloista ei ole hyvässä kunnossa, ja remontoiminen voi tulla kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Silloin on riski, että huviloita häviää. Lisäksi on tärkeää, että tontit ja ympäristö säilytetään, sanoo Veronica Fellman.

Fellman on kulttuuriyhdistyksen varapuheenjohtaja ja huvilaryhmän aktiivi.

– Mielestäni kaupungissa on menty oikeaan suuntaan, mutta silti on olemassa riski, että huviloita puretaan. Kaikilla tänne muuttavilla ei ehkä ole samanlaista käsitystä huvilakaupungista, ja halua säilyttää taloaan, kuin meillä, sanoo Christoffer Lindqvist, kulttuuriyhdistyksen sihteeri ja itsekin huvilaomistaja. Hän myös johtaa huvilaprojektia.

Kirja kahdella kielellä

Muun muassa Clara Palmgren on dokumentoinut huviloita. Hänen kädenjälkiään näkyy myös uudessa kirjassa.

– Valokuvaajat ovat tehneet niin hyvää työtä, että päätimme, että tästä tulee kirja. Se ei alussa ollut selvää. Valokuvaajat ovat käytännössä tehneet kaiken, sopineet valokuvaamisesta huvilaomistajien kanssa jne. Valokuvaajat ovat tehneet suuren työn, Fellman sanoo.

Tavoitteena on julkaista kirja vuonna 2019. Veronica Fellmanin mielestä on hyvä, että huvilat kerätään yhteen kirjaan – yksi huvila joka aukeamalla. Projekti saa hänen mukaansa suuremman näkyvyyden, kun julkaistaan kirja.

Mikä on suosikkihuvilasi?

– Kaikki ovat ihania, mutta minä kyllä valitsen Vallmogårdin, Fellman sanoo.

– Riippuu vähän näkökulmasta, mutta minä valitsen omani. Jos tänään ostaisin huvilan luulen, etten löytäisi parempaa. Muuten minulla on kolme suosikkia: Vallmogård, Villa Junghans ja Villa Wulff, sanoo Lindqvist, joka itse omistaa huvilat Wilhelmsro (jossa hän asuu) ja Ingeborg Pirkonkujalla.

KÄÄNNÖS:  JUHANI HEIKKILÄ

Näyttely kaupungintalolla on 19.–30. marraskuuta.

Luettelot huviloista:

https://www.kauniainen.fi/files/875/5B.pdf

https://www.kauniainen.fi/files/874/5A.pdf