| KAUPUNKI - STADEN

Kolumni: Hallituksen ”erillisratkaisu” herättää monta kysymystä

Kirjoitin lehden viime numerossa Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajien yhteisestä kannanotosta siitä, että Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava kuntapohjaisesti.

Tämän kolumnin kirjoittamishetkellä uutta maan hallitusta ei vielä ole virallisesti nimitetty, eikä koko hallitusohjelmaa ole julistettu. Hallitusneuvottelupuolueiden puheenjohtajat ovat kuitenkin 23.5. tulleet julkisuuteen uudella linjauksella koskien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Linjauksen pääpiirteet ovat seuraavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Pelastustoiminta ja ensihoito otetaan osaksi maakuntien ensimmäisen vaiheen tehtäviä. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kauniaisten ja Uudenmaan kannalta mielenkiintoisin osuus on se, että hallitus on myös linjannut, että ”Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.”.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Mikäli hallitusohjelma hyväksytään tämän sisältöisenä, palataan monilta osin edellisen hallituskauden aikaisiin sote-suunnitelmiin. Maakuntia oli siis taas tulossa 18. Tällä kertaa maakuntien tehtävät rajattaisiin tosin, ainakin alkuvaiheessa, ainoastaan sote-, pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin ja edellisen hallituskauden aikaiseen reformiin kuuluneet valinnanvapauselementit puuttuvat nähtävästi kokonaan. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus tutkitaan erikseen.

Erillisratkaisun osalta tilanne on hyvin epäselvä. Ensinnäkin erillisratkaisua on ainoastaan luvattu selvittää vuoden 2019 loppuun mennessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Se mitä aluetta erillisratkaisu tarkalleen ottaen koskisi, sekä mitkä tämän ratkaisun reunaehdot olisivat, jää auki. Onko siis mahdollista, että sote-palvelut Uudellamaalla muusta maasta poiketen järjestettäisiin kuntapohjaisesti, kuten kuntajohtajat ovat esittäneet, vai tarkoittaako erillisratkaisu vain sitä, että Uudellamaalla voisi olla yhtä useampi maakunta?

Vaikka haluaisin olla toiveikas, niin suhtaudun henkilökohtaisesti varsin skeptisesti erillisratkaisua koskevaan kirjaukseen. Hallitus tarjosi myös edellisellä kaudella PKS-kaupungeille mahdollisuutta erillisratkaisulle. Todellisuudessa asetetut reunaehdot olivat sellaiset, ettei kaupungeille annettu mitään realistista vaihtoehtoa erillisratkaisun synnyttämiselle ja kyseessä olikin vain näennäisharjoitus. Onko ”tarjous” erillisratkaisusta tällä kertaa vakavasti otettava, vai loppuvatko neuvottelut kuntien kanssa siihen, että kuntien esittämät vaihtoehtoiset mallit esimerkiksi perustuslakiverukkeella todetaan toteuttamiskelvottomaksi? Ja vaikka tarkoitus hallitusneuvottelijoilla olisi hyvä, niin voi juridistaloudellisesti olla enemmän kuin vaikeaa saada yhdistettyä maakuntamallia ja kuntapohjaista mallia toisiinsa.

Kauniaisten tavoitteena on joka tapauksessa vieläkin saada aikaiseksi kuntapohjainen ratkaisu. Lähikuukauden näyttävät, onko tämä mahdollista vai ei.

Onnittelut tuoreille ylioppilaille ja muille valmistuneille sekä aurinkoista kesää kaikille!

 

 

 

 

CHRISTOFFER MASAR

KAUPUNGINJOHTAJA