| KAUPUNKI - STADEN

Kolumni: Sote muutoksessa

Tutkija Peter Kenttä peilaa organisaatiomuutosta tavoitteelliseen salitreenaamiseen.

Molemmissa onnistumisen edellytys on tukilihasten vahvistaminen. Organisaatiossa tämä tarkoittaa kolmea vahvistettavaa osaamisaluetta: kuuntelun ja arvostuksen taidot, vuorovaikutus- ja yhteisymmärryksen taidot sekä omatoimisuustaidot.

Tukilihaksia tarvitaan, sillä Sote-uudistusta odotetaan edelleen. Uusimaa2019- hankkeessa tehtiin hyvää työtä, jota voidaan hyödyntää. Sitä ennen oli kunta- ja palvelurakenneuudistusta tavoitteleva Paras-hanke (2006-11), jonka aikana pääkaupunkiseudun neljä kuntaa ja HUS sopivat yhteistyöstä, rakenteista ja kehittämishankkeista. Yhteistyöhön liittyivät myöhemmin HYKS-alueelta Kirkkonummi ja Kerava. Viime aikoina LänsiUudenmaan kuntien yhteistyö on vahvistunut.

Muutosilmapiiristä on ollut hyötyä! Se on kannustanut kuntia vertailuun, prosessien ja kustannusrakenteen kehittämiseen. Pääkaupunkiseudulla on yhtenäistetty palveluun pääsyn kriteerejä, keskitetty erityistason palveluja ja edistetty peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Hyvä esimerkki kuntien ja HUS:n tavoitteellisesta yhteistyöstä on Apotti, ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja HUS ovat rakentaneet sitä yhdessä vuodesta 2014, lisäksi Kerava ja Tuusula vuodesta 2018.

Apotti tukee yhtenäisiä toimintatapoja, eheitä palveluketjuja ja tiedolla johtamista. Sen asiakaslähtöisyys tuo sujuvuutta kuntalaisten omahoitoon ja elämänhallintaan. Maisa on Apotin asiakasportaali, josta saa helposti tietoa omasta tilastaan ja voi asioida sähköisesti hoitotiiminsä kanssa tietoturvallisesti. Ammattilaisille Apotti on työväline, jolla saa tietoa asiakkaan tilanteesta ja palautetta omasta työstään. Johto saa tietoa prosessien kulusta, toiminnan laadusta ja palvelujen kohdentumisesta.

Kävipä Sote-uudistuksessa kuinka tahansa, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tietoinen vaikuttaminen hyvinvointiin ja sen taustatekijöihin, säilyy kuntien tehtävänä. Hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta ja raportointi ovat tiedolla johtamista ja tärkeä osa terveyden edistämisen kokonaisuutta. Ymmärrys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä asukaslähtöisenä tavoitteena on vahvistanut poikkihallinnollista yhteistyötä. Kauniaisissa sille saatiin jo v. 2003 hyvä alku Stakesin (THL) Terveyden edistämisen johtamisen (TEJO)-hankkeen pilottikuntana, jolloin perustimme edelleen toimivan TEJO-työryhmän. Kuvasimme johtamisen rakenteet ja pohdimme, mitä terveyden edistäminen konkreettisesti tarkoittaa eri sektoreilla ja miten sitä mitataan. Ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui 2005.

Vuoden 2020 tärkein muutoshanke on Apotin käyttöönotto ja sen myötä tapahtuva toimintakulttuurin muutos. On tärkeää, että jokainen tietää mikä muuttuu, miksi ja miten se tehdään. Koulutamme 30 työtekijää tukihenkilöiksi, jotka perehtyvät järjestelmään ja toimivat esimiesten kanssa oman yksikkönsä muutosagentteina, opettavat ja tukevat henkilökuntaa.

Tutkijaan viitaten, muutoksessa tärkeitä ”tukilihaksia” on vahvistettava. Onnistuneiden muutosten edellytys on yhteinen ymmärrys tavoitteista ja turvallinen ympäristö, jossa toteutuu toisten arvostus ja aito kuunteleminen.

ULLA TIKKANEN

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA