| KAUPUNKI - STADEN

Kolumni: Osallistumisen sietämätön keveys

Asemakaavoittaminen muuttaa ihmisen asuinympäristöä, kulkureittejä ja tuttuja näkymiä.

Sen seurauksena lähipalveluihin ja pysäköintijärjestelyihin voi tulla muutoksia, naapurustoon muuttaa uusia ihmisiä ja lähikaduilla näkyy tuntemattomia koiranulkoiluttajia tai lastenvaunujen työntäjiä. Jollekin tärkeä puu sydänkaiverruksineen kaadetaan rakentamisen tieltä. Samalla toiselle ihmiselle toteutuu uusi koti, johon lapset syntyvät, ja jonka lähiympäristössä he varttuvat. Kolmas toteaa kaupungin kehittyvän ja jatkaa elämäänsä. Meitä on moneksi ja näkökulmia enemmän kuin naapuritalossa ikkunoita.

Kaavoittaminen koostuu kaupungin ja maanomistajan tavoitteista, tunnistetuista reunaehdoista ja rajoitteista, laadittavista selvityksistä, suunnittelusta, lausunnoista ja mielipiteistä. Kaavavalmistelussa nämä osin ristiriitaisetkin asiat tulee huomioida ja jalostaa yhdeksi toteutuskelpoiseksi suunnitelmaksi. Samalla kaavoittajaa ohjaa kaupungin strategia, tehdyt päätökset ja linjaukset sekä aito pyrkimys yleisen edun ja yhteisön kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen riittävyys kaavoituksessa on aihe, josta kiistellään lähes jokaisen hankkeen kohdalla. Asemakaavoitus noudattaa määrämuotoista prosessia, jossa virallisena kuulemisaikana saapuneisiin kannanottoihin laaditaan kirjalliset vastaukset ja ne käsitellään asianomaisissa luottamuselimissä. Käytäntö on tasapuolinen ja prosessin kannalta hallittavissa. Kaavoittajan kanssa saa kuitenkin keskustella myös muina aikoina. Nämä keskustelut ovat useimmiten erittäin antoisia, vaikka asiassa ei aina yksimielisyyttä löytyisikään. Osapuolet saavat kuitenkin kysyä, vastata ja perustella näkemyksiään rauhassa. Rakentavassa hengessä käytävässä keskustelussa on helpompi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi – ja aika ajoin se johtaa lopputulokseen, jonka kanssa voi elää.

Liian usein osallistuminen koetaan epäonnistuneeksi, mikäli oma tai oman viiteryhmän mielipide ei siirry suunnitelmaan sellaisenaan. Olisi kuitenkin valmistelulta tai päätöksenteolta epäoikeudenmukaista edetä yksittäisen näkemyksen mukaisesti, koska prosessissa on aina huomioitava kaikki suunnittelua ohjaavat ja aiemmin mainitut muuttujat. Silti mielipiteiden julkituominen on ehdottoman tärkeää kokonaiskuvan muodostamiseksi. Lopulta hyväksytty asemakaava on demokraattisessa päätöksenteossa syntynyt kompromissi tai enemmistön tahto.

Ajoittain kaavoittaja, luottamushenkilö, asukas tai muu osallinen saattaa syyllistyä kapeakatseisuuteen, eikä näe kaupunkia taloilta. Tällöin vastakkainasettelun sijaan toivotaan puolin ja toisin ystävällistä vinkkiä, jotta muistamme oman pienuutemme kokonaisuudessa. Siksi tämän kirjoituksen tavoitteena onkin rohkaista yhteydenottoihin ja avoimiin keskusteluihin. Kasvotusten, maskitusten tai puhelimitse on mahdollista vaihtaa ajatuksia sekä rohkaistua kurkistamaan naapurin tai jopa viereisen talon ikkunasta. Reiluuden nimissä on hyvä selvittää taustat ennen mielipiteensä lukitsemista. Se ei silti poista oikeutta mielipiteeseen tai sen sisältöön.

MARKO LASSILA

MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *