| Historia -

Ken huviloita rakensi: Emil Nordqvist

Kirja Huviloita Kauniaisissa herättää uudenlaista kiinnostusta seudun huvilakulttuuriin. Kirjaa työstettiin vapaaehtoisin voimin parin vuoden ajan, se tuli myyntiin Kauniaisissa viikko ennen joulua 2020, ja silloin sitä myytiin yli 600 kappaletta.

Suurten ja pienten yhteiskuntien asukkaat tuntevat, kuinka ympärillä oleva maailma kutistuu maailmanlaajuisen pandemian takia. Lähistön merkitys muuttuu ja paikallishistoria alkaa kiinnostaa.

Huviloita Kauniaisissa esittelee 56 rakennusta, joista useimmat ovat huviloita, värikuvin ja lyhyin kuvatekstein. Valinta perustuu kahteen luetteloon. Toisessa ovat rakennukset, jotka suojeltiin vuoden 2004 kaavassa, ja toisessa ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvan kannalta arvokkaat rakennukset maankäyttösuunnitelmassa.

Nordqvistin perheen tontilla Bredantie 28–30 oli kaksi suurta huvilaa ja talousrakennus, piparkakkutalo. Ne purettiin 1970-luvulla. Valokuva Villa Heimdalista otettiin vuonna 1974.

Kaupunkia kiertäneet eläkeläisyhdistyksen valokuvaajat vastasivat kuvien valinnasta. Kauniaisten ruotsalainen kulttuuriyhdistys vastasi painatuksesta.

Huvilakokoelmasta voisi keskustella laajasti, niistä jotka vielä ovat jäljellä. Valitettavasti pandemiatilanne estää seminaarit ja luennot, mutta itse tarkoituksesta pitäisi hallintomme päästä yhteisymmärrykseen ja priorisoida se tärkeäksi. Haluavatko asukkaat yhdessä säilyttää ainutlaatuisen luonteenpiirteen, joka antaa Kauniaisille erityisen kulttuuriarvon, joka kohottaa alueen profiilia monilla tavoin?

Kun Kauniainen muotoutui ensimmäisen rakennusbuumin aikana 1906–1912 kaikkiaan 497 kiinteistötontista, silloin rakennettiin parisataa huvilaa. Niistä on vielä jäljellä noin 70. Kiinteistöihin mahtui myös erillisiä pieniä rakennuksia kuten talleja, vaunusuojia, liitereitä, puutarhurinasuntoja ja toisinaan sauna pesutupineen. Väki muutti maalle ja muodosti kylän-yhteisön.

Huvilat eivät olleet mitään tyyppitaloja. Jokainen huvila oli yksilöllisesti suunniteltu. Vuosina 1905–1952 rakennusmestari Emil Nordqvist (1878–1957) rakensi 81 huvilaa. Ilmeisesti hän myös suunnitteli ja piirsi monet huviloista. Hän vastasi kautta aikain suurimmasta osasta Kauniaisten huvilarakentamisesta. Tiedämme, että hän vastasi näin monesta huvilasta kiitos luettelon, jonka hän teki kaikista omista rakennushankkeistaan, yhteensä 216 projektista. Suuri osa nousi Espooseen, osa Helsinkiin, jossa hän muunsi yksityishuvilan Mannerheimille asunnoksi. Huvila muuttui myöhemmin museoksi. Emil Nordqvistin pojanpoika antoi luettelon myöhemmin paikallishistorialliseen arkistoon. Luettelo on tärkeä osa Kauniaisten historiaa. Luettelo on kirjoitettu käsin, eikä sitä ole helppo lukea.

Luettelossa kerrotaan vuosiluvuttain kenelle huviloita oli rakennettu, huoneitten määrä, koko ja pinta-ala neliömetreinä. Melkein kaikki 81 rakennettiin hirsistä. Mutta luettelossa ei ole osoitteita. Emme tiedä, missä ensimmäinen piirretty huvila vuonna 1905 sijaitsi: leipurimestari Karl Holmqvistin kaksikerroksinen hirsihuvila, viisi huonetta, eteishalli ja keittiö. Pinta-ala 153 neliötä. Ulkorakennuksina talli, pesutupa ja liiteri.

Olisi mielenkiintoista tietää, missä huvilat sijaitsivat. Hieman apua antaa tutustuminen kahteen karttaan Kauniaisista. Toinen on ilmeisesti 1910-luvulta ja toinen vuodelta 1945. Varhaisempi kartta on käsin piirretty, ja useimmissa tonteista on vain merkintä tyyliin huvila 43. Tiet on nipinnapin piirretty. Mutta kartasta paljastuu johtolankoja. Kartan kaakkoiskulmassa löytyy muutamia tontteja nimellä ja todennäköisellä osoitteella: Rauhala (Maisterintie 9), Honkakumpu (Helsingintie 9-11) ja Suvimaja (Dosentintie 5). Nimet kertovat suomenkielisten varhaisesta kiinnostuksesta alueeseen, ehkä ne liittyvät keramiikkatehtaaseen, joka nousi Keraan?

Vallmogårdin nimi on kirjoitettu suuren 4,5 hehtaarin tontin päälle. Huvila on tallella ja osoite on Valmukuja 3. Arkkitehti Lars Sonck piirsi talon. Rakennusmestari ei ole tiedossa. 1910-luvun karttaan oli merkitty myydyt tontit käsinkirjoitetulla punaisella S-kirjaimella. Tämä kartta ilmeisesti roikkui rautatieasemalla. Siellä siitä saattoi seurata tonttien myyntiä vuodesta 1908, jolloin asemarakennus oli valmis.

Myöhempi kartta kertoo enemmän. Suuri osa perheiden nimistä on peräisin vuodelta 1945. Emil Nordqvistin omat perhehuvilat löytyvät Bredantie 28-30:sta nimellä Nordqvist. Ohessa on nimi Unonius ja tässä lienee kyse huvilaprojektista numero 64 vuodelta 1917: kapteeni Oskar Unonius nykypäivän Bredankujalla.

Nämä huvilat on purettu aikaa sitten kuten myös Nordqvistin talousrakennus (rakennus numero 79 vuodelta 1919) Bredantien varrella. Se tunnettiin piparkakkutalona. Valitettavasti monet Nordqvistin hirsihuviloista on purettu. Kaksi on mukana Huviloita Kauniaisissa -kirjassa: Villa Hemgård Eteläinen Heikelintie 7 ja Villa Borg Kauppalantie 14. Kirjassa on useita huviloita ilman rakennusmestarin nimeä. Kaupungin paikallishistoriallinen arkisto Villa Junghansissa saattaa auttaa löytämään vastauksia vanhoista dokumenteista. Luotettavimmat lähteet, vanhat sukupolvet, ovat olleet poissa pitkään. He olisivat esimerkiksi voineet kertoa, missä seuraavat vanhat rakennuskohteet ovat: Stigzelius vuonna 1908, Engberg 1908, Salsten 1910, Hofman 1912, Helenius 1913, Sucksdorff 1914 ja niin edelleen.

Nimet ovat joissain tapauksissa kirjoitettu väärin ja hyvin epäselvästi. On myös mahdollista tutustua vanhoihin rakennuspiirrustuksiin Espoon arkistossa vuoteen 1920 asti. Silloin Kauniaisista tuli itsenäinen kunta ja se alkoi huolehtia virallisista rakennusluvista ja niihin liittyvästä byrokratiasta.

Nordqvistin toimeksiannoissa on useita huviloita, jotka on piirtänyt arkkitehti, mutta joiden vastaavana rakennusmestarina hän on ollut. Kuten muun muassa Lill-Gahmbergissa, joka löytyy sivulta 38 Huviloita Kauniaisissa kirjassa. Sen piirsi arkkitehti Bertel Jung, mutta Nordqvist oli merkinnyt huvilan numerolla 71 vuonna 1919: neiti Märta Gahmberg, kaksikerroksinen huvila, viisi huonetta, eteisaula, kylpy, palvelijanhuone sekä kellari. Pinta-ala 160 neliötä. Talon osoite on nykyisin Kavallintie 18b. Tässä voidaan kiinnittää huomio sanaan kylpy, joka esiintyy kylpyhuoneena huvilassa numero 8, vuonna 1909, asessori Hugo Tolander. Kuka hän oli ja missä rakennus numero 8 sijaitsi? Onko se vielä pystyssä jossain?

Emil Nordqvist ei ollut ainoa rakennusmestari Kauniaisissa vuosikymmenten aikana 1950-luvulle asti. Muita nimiä olivat Duncker, Lindstedt, Obel, Olin ja Willman. Kaikki rakennusmestarit olivat jäseniä kunnan eri elimissä vuodesta 1920 alkaen. Emil Nordqvist kuului heihin useitten vuosien ajan.

Hänen luettelonsa puhtaaksikirjoitus sekä osoitteitten löytäminen hänen huviloilleen, myös puretuille, olisi kunniateko hänelle ja rakennusmestarien ammattikunnalle.

Oletko kiinnostunut auttamaan Kauniaisten historian paikantamisessa ynnä muussa. clara.palmgren@kolumbus.fi

KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ