Kauniaisten ruotsinkielinen marttayhdistys Grankulla Marthaförening täyttää tammikuussa 80 vuotta ja juhlistaa tätä suurella panostuksella valmiuteen. Yhdistys suunnittelee kaksikielistä valmiusesitettä, jossa kerrotaan valmistautumisesta kriisiin. Yhdistys kutsuu myös kauniaislaiset valmiusseminaariin ja -näyttelyyn tammikuun lopulla.
Esitteen tarkoituksena on saada kauniaislaiset panostamaan omaan varautumiseensa eri kriisitilanteissä kuten laajaan sähkökatkokseen.
– On tärkeää olla valmistautunut, jotta on turvallinen tunne. Ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin valmistautumattomia, sanoo yhdistyksen monivuotinen puheenjohtaja Marianne Carlson, joka toivoo, että marttojen esite olisi suureksi avuksi kodeissa.
Yhdistys on hakenut rahaa eri tahoilta julkaistakseen esitteen, joka laaditaan erityisesti Kauniaista varten, tärkeine puhelinnumeroineen ja osoitteineen.
Yhdistys perustettiin 26. tammikuuta 1946, kun oltiin hiljalleen matkalla kohti normaaleja aikoja sodan jälkeen. Koska Lotta-liike oli kielletty rauhansopimuksessa ja Kauniaisista puuttui naisjärjestö, päätettiin perustaa marttayhdistys. Kokoukseen Odenwallissa, eli Samskolanin lukiossa, osallistui 26 naista. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sigrid Starck.
Täsmälleen 80 vuotta myöhemmin, 26. tammikuuta 2026, järjestetään kaupungintalolla näyttely valmiudesta ja seminaari samasta aiheesta. Tammikuun juhlavuoden teema on 80 vuotta – valmiudesta valmiuteen.
Panostus valmiuteen sopii marttojen mukaan hyvin yhdistyksen teemaksi juhlavuonna, kun ottaa huomioon, millainen tilanne oli silloin, kun yhdistys perustettiin.
– Myös silloin 80 vuotta sitten varautuminen oli tärkeä osa elämää, toteaa yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Karin Ståhl.
Aktiivinen yhteiskunnallisissa kysymyksissä
Yhdistys haluaa olla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, ja panostus valmiuteen on yksi neljästä alueesta, joita on viime aikoina painotettu. Eräänä projektien mottona on ollut ”jos ei näy, ei ole olemassa”, toteaa Marianne Carlson.
teemana. Kuva: Yksityinen.
– Olemme myös aktiivisesti tehneet työtä saadaksemme senioriasumista Kauniaisiin, olemme työskennelleet digitaalisen ikäsyrjinnän ja Doggy bag -projektin parissa. Viimeksi mainittu tarkoitti sitä, että sovimme neljä vuotta sitten kaupungin ravintoloiden kanssa, että ne laittavat kolmella kielellä olevan kolmion pöytiin osoittamaan, että on ok pyytää ”doggy bagia”, jos ei jaksa syödä ruokaansa loppuun, kertoo Marianne Carlson.
Työ digitaalista ikäsyrjintää vastaan tarkoittaa, että yhdistys on lähestynyt eri viranomaisia, koska yli puoli miljoonaa Suomen asukasta on yli kuusikymmentäviisivuotiaita, eikä kaikilla ole kykyä omaksua kaikkea digitaalista tietoa tai hoitaa asioitaan digitaalisesti.
– Oikeastaan valmius kulkee käsi kädessä digitaalisen ikäsyrjinnän kanssa. Ruotsissa ja Virossa kriisivalmiusesite on lähetetty kaikkiin koteihin, mutta täällä meidän pitää mennä verkkoon, ja se on todella hankalaa, koska siellä on paljon tietoa selattavana. Lisäksi moni alkaa varmasti etsiä tietoa vasta, kun kriisi tulee, ja silloin on mahdollinen riski sähkökatkoksesta, sanoo Marianne Carlson.
Myös miehiä toiminnassa
Yhdistyksellä on nykyään yli 130 jäsentä. Keski-ikä on noin 70, ja yhdistys kamppailee, kuten monet muutkin, saadakseen nuorempia mukaan toimintaan. Yhdistyksessä on myös seitsemän miestä. Kun marttaliike aikanaan perustettiin, se oli nimenomaan naisliike, mutta nykyään, kun maailma on muuttunut, korostetaan kaikkien hyvinvointia eikä ketään suljeta pois.
– Siksi otimme myös pari vuotta sitten miehet mukaan toimintaan. Oli muutamia marttoja, jotka sen jälkeen valitettavasti erosivat yhdistyksestä, koska heidän mielestään marttayhdistys on naisjärjestö. Nyt kaikki ovat kuitenkin tottuneet siihen, että toiminnassa on mukana miehiä, sanoo Marianne Carlson.
Kun juhlavuoden valmistelut ovat ohi, marttayhdistyksen täytyy Karin Ståhlin mukaan miettiä, miten yhdistys voisi houkutella nuoria mukaan toimintaan.
– Olemme tänä vuonna panostaneet paljon näkymiseen eri tapahtumissa. Olemme huolehtineet tarjoilusta erilaisissa tilaisuuksissa, muun muassa Seniorihulinoissa, Tjejvillanin juhlassa ja GraniAidissa. Yritämme näin tavoittaa mahdollisimman monia.
Hän sanoo, että martat ottavat esiin erilaisia kiinnostavia aiheita ja että heillä on hieno yhteisöllisyys. Kyse on kodista, ruoanlaitosta, ympäristöstä, kulttuurista jne.
– Helsingissä on mukana paljon nuoria, mutta meidän täytyy myös täällä keksiä jotain uutta, joka kiinnostaa, sanoo Karin Ståhl.
Yhdistys kokoontuu Metodistikirkon tiloissa kokouksiin kerran kuussa. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään juhla 23. tammikuuta. Valmiusnäyttely ja -seminaari järjestetään 26. tammikuuta kaupungintalolla. Luennoitsijoina ovat Henrik Meinander, Axel Hagelstam ja Jens Tegengren.
KÄÄNNÖS: PATRICIA HEIKKILÄ