Pohjoisen Heikelintien jyrkkääkin jyrkemmän mäen harjalla seisoo keltainen huvila – Villa Solhäll. Huvila on yli 100-vuotisen olemassaolonsa aikana pitänyt sisällään monenlaista toimintaa. Nyt huvila on palautumassa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa – perheasunnoksi. Remontin yhteydessä tiloihin muurataan viisi kaakeliuunia.
Villa Solhäll on suojelukohde, joten kaikki mitä nyt kunnostetaan, tehdään vanhoja perinteitä kunnioittaen, Villa Solhällin nykyinen omistaja Konsta Saarela kertoo.
Saarelalle lähellä sydäntä ovat viisi uus-vanhaa kaakeliuunia, joista kaksi tulee alakertaan ja kolme yläkertaan. Kolme uunia on hankittu Ruotsista ja kaksi Suomesta. Uunit ovat 1900-luvun vaihteesta.
Villa Solhällissä on aikoinaan ollut 17 tulisijaa, Saarela kertoo ja surkuttelee, ettei yhtäkään niistä ole enää jäljellä, vaan ne ovat aikanaan saaneet lekaa kylkiinsä ja joutuneet väistymään keskuslämmityksen tieltä.
– Ruotsissa kaakeliuuneja on tarjolla lähes ongelmaksi asti. Suomessa tarjonta on vähäisempää. Ruotsista löysin uunit paikallisen tori.fi:n eli blocket.se:n sivuilta. Ammattilainen purki kaakelit ja pakkasi ne, uuniluukut sekä pellit 10 banaanilaatikkoon, jotka sitten hain Tukholmasta. Suomesta hankitut uunit löytyivät muurari Meri Kuusilehdon kautta ja ovat peräisin Sauvosta ja Askolasta.
Haasteellisinta restauroinnissa on Saarelan mukaan ollut se, ettei mikään ole määrämuotoista. Vanhoille rakennuksille on tyypillistä, että pientä heittoa on seinien ja lattioiden mitoissa, mikä asettaa myös omat haasteensa kaakeliuunien pystyttämiselle.
Tämän huomasivat myös kaakeliuunien muuraamiseen erikoistuneet Kuusilehto ja Annika Niskanen, jotka muurasivat Saarelan viidestä uunista neljä. Kuusilehto ja Niskanen ovat molemmat uranvaihtajia: Kuusilehdolla on takanaan graafikon ura ja Niskanen on työskennellyt taiteen ja kulttuurituotannon parissa. Kuusilehto kertoi kipinän uunimuuraukseen ja perinnerakentamiseen syttyneen, kun hän kunnosti omaa taloaan.
– Graafikon ammatissa työnjälki on relevantti vain hetken, kun kaakeliuuneissa käsityönä tehdyn tuotteen elinkaari kestää sata vuotta, Kuusilehto toteaa.
Kuusilehto on suorittanut tulisija- ja muurauskoulutuksen ja Niskanen on puolestaan opiskellut restaurointialan artesaaniksi. He painottavat kuitenkin sitä, että syvällinen kaakeliuunin muurausoppi tulee vanhoilta muurareilta.
– Meillä oli tässä kohteessa mukana muurarimestari Timo Nylander, jolle kaakeliuunin muuraustaidot ovat periytyneet jo kolmannessa polvessa. Nyt on ylipäätään kiire saada näiltä vanhoilta mestareilta se kokemuksen kautta opittu kullanarvoinen perinnetieto, jota koulunpenkiltä ei saa. Toimiva kaakeliuuni kun ei ole vain kasa tiiliä, vaan tulee tarkkaan tietää, miten uunin erilaiset osat – kuten tulipesä, savukanavat ja savupellit – muurataan toimivaksi kokonaisuudeksi, Kuusilehto ja Niskanen painottavat.
Kaakeliuuni painaa noin 1 500 kiloa, ja sen pystyttäminen kestää noin kolme viikkoa. Kaakeliuunien kaakelit eivät ole litteitä laattoja, vaan kupin muotoisia ja osa uunin rakennetta, joten ne myös varastoivat ja luovuttavat lämpöä. Kaakelit muurataan yhtä aikaa muun muurauksen kanssa, kerros kerrokselta. Kuppikaakelien ja muurauksessa käytetyn savilaastin ansiosta perinteinen kaakeliuuni voidaan purkaa ja pystyttää uudelleen rikkomatta kaakeleita.
– Naisia työskentelee nykyisin paljon perinnerakentamisen parissa, ja alaa vaihtaneita naismuurareita on tällä hetkellä Suomessa kymmenkunta. Kaakeliuunin muuraaminen on työnä monipuolista: milloin kannat, halkaiset ja muuraat tiiliä tai sitten teet tarkkuutta ja kärsivällisyyttä vaativaa kaakeleiden hiomista, sovittamista ja kiinnittämistä sekä ulkopintojen viimeistelyä. Perinnerakentaminen on nostanut vahvasti suosiota, ja alan ammattilaiset kannattaakin varata omaan projektiin mahdollisimman hyvissä ajoin, Kuusilehto ja Niskanen kertovat.
Paljon kaakeliuuneja Kauniaisissa
– Päädyin valitsemaan kaakeliuunit monestakin syystä: ensinnäkin energiatehokkuuden vuoksi, sillä kertalämmityksellä uuni luovuttaa lämpöä jopa vuorokauden ajan. Kaakeliuuni lämmön lähteenä on myös osa huoltovarmuutta: mikäli jokin muu lämmitysmuoto ei jostain syystä toimi, kaakeliuuni toimii aina. Kaakeliuuni toimii myös osana painovoimaista ilmanvaihtoa, Saarela listaa.
Saarelan arvion mukaan Kauniaisissa saattaa olla paljonkin vanhoja kaakeliuuneja – karkeasti arvioiden jopa 150.
– Moni ei ehkä tiedä, miten suhtautua omaan vanhaan kaakeliuuniin ja uskaltaako sitä esimerkiksi iän vuoksi enää käyttää. Neuvoisin kutsumaan paikalle nuohoojan tai hormien kuntotarkastuksen asiantuntijan arvioimaan, voiko uunia käyttää. Huonoonkin kuntoon päässyt uuni kannattaa korjata, sillä korjauksen jälkeen käyttöikää on taas vuosikymmeniä, Kuusilehto toteaa.
Lisätietoja uunien kunnostuksesta ja muuraamisesta voi kysyä Kuusilehdolta ja Niskaselta sähköpostitse osoitteesta mimmitmuuraa@gmail.com tai instagramista @merimuuraa ja @niskasenannika.
Villa Solhäll on 115-vuotisen historiansa aikana nähnyt monenlaista toimintaa. Alun perin se on toiminut rehtori Hagelstamin perheen yksityisasuntona ja vuoden 1917 jälkeen parantolana. Kauniainen osti Villa Solhällin vuonna 1941, minkä jälkeen huvila on toiminut muun muassa kansakouluna, päiväkotina, nuorisotalona sekä kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimistona – viimeisinä vuosinaan myös ukrainalaisten väliaikaisena asuinpaikkana. Villa Solhällin historiaan ja muihin Kauniaisten Villoihin sekä vanhoihin rakennuksiin voit tutustua Kaunis Grani -lehden nettisivujen Historiaosuudessa.