| KULTTUURI -

Kolumni: Kaupungin juuret ja siivet kulttuurista

Kauniainen on aina ollut kokoaan suurempi kulttuurikaupunki: täällä on asunut merkittäviä kirjailijoita ja taiteilijoita, ja aktiiviset asukkaat ovat ottaneet myös runsain mitoin osaa kulttuuritoimintaan. Kaupungin, yhdistysten ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten muodostama kulttuurin ekosysteemi on tänä päivänäkin erittäin vireä.

Kuntatalouden haastava tilanne pakottaa miettimään kaupungin roolia uusiksi: esimerkiksi kulttuuripalveluiden henkilöstömäärää on jouduttu skaalaamaan alaspäin vajaaseen puoleen aiemmasta, ja samoin omien kulttuurituotantojen määrärahoista on karsittu valtaosa. Muuttuneissa olosuhteissa tarvitaan kirkkaita tavoitteita ja ymmärrystä asukkaiden tarpeista, ja tästä syystä valtuusto päätti talousarvion 2025 yhteydessä käynnistää kulttuuriohjelman laadinnan.

Kulttuuripalveluiden kohderyhmänä ovat aivan kaikki asukkaat. Kulttuuriohjelman valmistelussa onkin haluttu kuulla aivan laajasti kaikkia väestöryhmiä: pohjana on ollut paitsi avoimen asukaskyselyn sato, myös varhaiskasvatuslasten haastattelut sekä nuorisovaltuuston ja vanhus- sekä vammaisneuvostojen näkemykset.

Kulttuuriohjelman valmisteluun liittyvät keskustelut ovat kaikki olleet erittäin arvokkaita: on selvää, että kaikenikäiset kauniaislaiset pitävät kulttuuria kotikaupunkinsa keskeisenä veto- ja pitovoimatekijänä. Asukkailla on ollut laajasti hyvin samankaltaisia ajatuksia tulevaisuuden visiosta. Kauniaisten kulttuurivisioksi on yhdessä tunnistettu ”Kauniainen on vahvojen yhteisöiden elinvoimainen kaksikielinen kaupunki, jonka juuret ja siivet ovat kulttuurista.”

Keskeinen havainto on ollut, että on paljon vahvuuksia, joiden varaan rakentaa. Kauniaisten kolmannen sektorin yhteisöt ovat vahvoja: kaupungin on luontevaa toimia niiden aktiivisuuden mahdollistaja. Kaksikielisyys rikastaa kulttuurin kirjoa, yhtä lailla tulevaisuudessa kuin menneisyydessäkin. Kulttuuri on ollut kaupungin kehityksen kivijalka, ja sillä on huomattava potentiaali tulevaisuuden elinvoiman turvaamisessa. Pääkaupunkiseudun elinvoimainen kulttuurikenttä mahdollistaa profiloitumisen.

Yhteinen vahva ajatus on ollut, että verorahoja pitää käyttää tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti. Tämä edellyttää selkeitä ja avoimia priorisointeja: sen sijaan, että pyrittäisiin tekemään kaikkea kaikille, tulisi kaupungin keskittyä vastaamaan niihin granilaisten tarpeisiin, joihin kukaan muu ei jo vastaa.

Kulttuuriohjelma on tulossa ennen kesälomia poliittiseen päätöksentekoon. Sen jälkeen on luvassa toimeenpano, johon on varattu yhdeksän vuotta. Siinä – samoin kuin valmistelussa – tarvitaan kaikkien panosta.

JAAKKO TIINANEN

KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ