Iiris Vihonen on ollut pienestä asti kiinnostunut politiikasta. Hän on ollut oppilasparlamenteissa, nuorisovaltuustossa ja puoluepolitiikassa mukana. Tulevaisuudessa myös kansainvälinen toiminta kiinnostaa.
Iiriksellä oli ajatus siitä, että lähtisi tekemään jotain vaikuttamistyötä, mutta askel siihen, että hän oikeasti lähtisi sitä tekemään, puuttui. Lopulta oppilasparlamentin vastuuopettaja kannusti Iiristä hakemaan nuorisovaltuustoon.
Miltä tuntui tulla valituksi nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi?
– Olihan se aika kiva tunne, Iiris sanoo.
Hän oli toiminut edellisen kauden varapuheenjohtajana, ja oli jo tietoinen siitä, mitä kaikkea nuorisovaltuuston puheenjohtajan tehtävään kuuluu. Puheenjohtajan ensisijainen tehtävä on johtaa kokouksia ja pitää huolta sitä, että kaikkien mielipiteet saadaan kuuluviin. Puheenjohtaja myös auttaa työryhmien vetäjiä. Hän kertoo tiedostaneensa etukäteen myös sen vastuun ja työn määrän, jota homman mukana tulisi.
Mitä tavoitteita sinulla on puheenjohtajana?
– Parantaa Kauniaisten nuorisovaltuuston asemaa kaupungin hallintorakenteessa. Esimerkiksi se, paljonko me saamme resursseja järjestää, ja paljonko meillä on mahdollisuutta tuoda omaa ääntä esille, Iiris selittää.
Hän kertoo myös haluavansa kehittää nuorisovaltuuston ryhmähenkeä. Hänen mielestään nuorten ääni kuuluu Kauniaisten päätöksenteossa, mutta sitä voisi kehittää.
– Kauniaisissa on hyvä pohja esimerkiksi sen ansiosta, että nuorisovaltuustolla on suora aloiteoikeus.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät nuoria koskevat kysymykset Kauniaisissa juuri nyt?
– Eritoten se, mihin resurssit kuluvat. Menevätkö ne infrastruktuuriin, vai mihin? Myös koulujen remontit koskevat nuoria tällä hetkellä. Juuri nyt opetus- ja kulttuuriministeriön uusi kesälomauudistus on pohdinnassa, jossa kesälomaa siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin, ja kevääseen syntyisi uusi loma. On aika ison skaalan kysymyksiä, mutta on tärkeitä ihan täällä ruohonjuuritasolla, että milloin nuoret pääsevät kesälomalle ja miten se sitten vaikuttaa oppimiseen, Iiris toteaa.
Hän myös toteaa, että Kauniaisissa, kuten kaikkialla muuallakin, taloustilanne aiheuttaa huolta.
Jos saisit muuttaa yhden asian Kauniaisissa nuorten hyväksi, mikä se olisi?
– On monta asiaa. Jos se olisi jonkinnäköinen utopistinen muutos, niin sanoisin, että Kauniaisilla olisi enemmän rahaa toteuttaa kaikkea. Mutta se ei sormia napsauttamalla tule. Sanoisin, että ehkä minä yhtenäistäisin enemmän suomen- ja ruotsinkielisen koulun rakenteita. Siten koulut eivät olisi niin erilliset, ja kielijakaumaa olisi mahdollista vähentää, hän miettii.
Voidaanko mielestäsi sanoa, että nuoret voivat Kauniaisissa hyvin? Miksi tai miksi eivät?
– Vaikea kysymys. Kauniaisissa menee hyvin verrattuna moniin muihin alueisiin. On taas vaikea määritellä, että meneekö yksilöllä hyvin vai huonosti. Sanoisin, että voi olla paremminkin, mutta meillä on hyvä pohja, josta voi lähteä rakentamaan, hän sanoo ja mainitsee esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kehittämisen.
Miten aiotte tavoittaa myös ne nuoret, jotka eivät ole mukana järjestöissä, harrastuksissa tai oppilaskunnissa?
– Se on ollut itse asiassa aika lailla haaste. Veikkaan, että se on kaikissa kunnissa ja kaupungeissa haasteena, Iiris toteaa.
Hän kertoo, että on pohdittu esimerkiksi sitä, että tapahtumien kautta nuoria voisi saada mukaan toimintaan. Nuoria pyritään myös ottamaan mukaan koulujen oppilasparlamenttien kautta. Iiris on käynyt myös pitämässä puheen nuorisovaltuustosta Kauniaisten lukiolla.
Mitkä asiat tulevat mielestäsi olemaan nuorisovaltuuston tärkeimpiä teemoja ensi syksynä?
– Ensi syksyn tavoitteita ovat ainakin nuorisovaltuuston vaalien järjestäminen, jotta kauniaislaiset nuoret pääsisivät itse vaikuttamaan siihen, kuka heitä edustaa. Tämä toisi nuorisovaltuustolle vielä lisää näkyvyyttä.
Iiris kertoo oppineensa paljon nuorisovaltuuston työstä. Esimerkiksi kokouskulttuurista: miten kokous toimii, mitä tarkoittaa se, että asia laitetaan pöydälle, tai viedään uudelleen käsiteltäväksi.
– Olen oppinut myös verkostoitumisesta ja tutustunut uusiin ihmisiin. Olen myös oppinut aloitekykyä ja saanut rohkeutta tuoda asioita esille sekä esiintyä yleisön edessä.
Mitä haluaisit sanoa niille nuorille, jotka eivät koe tulevansa kuulluiksi?
– Itselläkin on usein ollut se tunne, että ei tule kuulluksi. Siihen ei auta mikään muu kuin se, että korottaa vähän ääntä. Silloin ei pidä jäädä odottamaan, että joku toinen antaa luvan, vaan ottaa rohkeasti tilaa ja toistaa asiaa niin kauan, kunnes porukka ymmärtää sen.
Iiris toteaa, että usein lasten ja nuorten mielipiteet saatetaan sivuuttaa heidän ikänsä vuoksi perustellen, että eihän nuori voi ymmärtää.
– Vaikka olen nuori, niin se ei tarkoita sitä, että minun mielipiteeni, ajatukseni ja ääneni olisi vähemmän tärkeä.
Tämä on Iiris Vihonen
- Kauniaisten nuorisovaltuuston puheenjohtaja.
- Täytti 11.8. 17 vuotta.
- Opiskelee tällä hetkellä Ressun lukiossa.
- Lukion jälkeen tavoitteena on hakea armeijan kautta oikeustieteelliseen.
- Päätavoitteena on loppujen lopuksi toimiminen politiikan saralla.
– Politiikka tulee kulkemaan aina mukanani, myös tulevaisuudessa, hän sanoo.