Kauniaisten GrIFK:n jääkiekkotoiminnassa uusi kausi käynnistyy perinteiseen tapaan aloitusleirillä. Vuosittain järjestetty leiri on ollut ohjelmassa vuodesta 2002 lähtien – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, jolloin hallin laitteet hajosivat. Tänä vuonna kaukalossa on noin 60 vuosina 2013–2019 syntynyttä junioria.
– Aloitusleiri on samalla lähtölaukaus koko kaudelle. Pelaajien jälkeen vuorossa on valmentajakoulutus, jossa käydään läpi tulevan kauden toimintaa. Kautta on valmisteltu jo keväällä, mutta nyt siirrytään varsinaiseen työstövaiheeseen, sanoo valmennuspäällikkö Tuomas Valosaari.
Leirillä valmentajina toimii kuusi GrIFK:n omaa tai seuran entistä junioria. Toiminta rakentuu vahvasti oman kasvatustyön varaan. Myös leirin kansainvälisyys tuo toimintaan oman mausteensa: mukana on tällä kertaa juniori Tšekistä ja toinen Kanadasta.
Jääkiekon toiminnanjohtajan Staffan Koskin mukaan GrIFK:ssa on ennen kaikkea junioritoimintaa. Seuran määrittämät raamit ohjaavat joukkueita, mutta käytännön päätöksiä tekevät pitkälti joukkueiden vanhemmat. He päättävät esimerkiksi varainkeruusta ja siitä, mihin kerätyt rahat käytetään. Yksi ikäluokka muodostaa joukkueen, jonka sisällä voi olla eri tasoilla pelaavia ryhmiä. Harjoitukset tehdään kuitenkin yhdessä.
– Harrastuksen hintaan vaikuttavat muun muassa jääajan määrä, sarjataso, ikäluokan koko sekä otteluiden tuomari- ja sarjamaksut. Suuri joukkue voi tarkoittaa pienempiä kustannuksia pelaajaa kohden. Kaikki joukkueet keräävät varoja, mutta käyttötarkoitukset vaihtelevat kausimaksujen pienentämisestä ulkomaanmatkoihin. Esimerkiksi Kanadanreissusta päättivät aikanaan kyseisen ikäluokan vanhemmat.
Kauniaisissa lätkällä menee hyvin. Valosaaren mukaan juniorimäärät ovat pysyneet hyvällä tasolla, vaikka nuorimmat ikäluokat ovat syntyvyyden laskun vuoksi aiempaa pienempiä. Sama ilmiö näkyy koko pääkaupunkiseudulla. Harrastuksen pitovoima on kuitenkin vahva:
– Kun joukkue on perustettu, pelaajien poisjäänti on vähäistä. Pelaajista vajaat 20 prosenttia tulee Kauniaisista ja valtaosa lähialueilta.
Seuran tavoitteena on kasvattaa harrastajamääriä ja laajentaa toimintaa. Harjoituksia voidaan järjestää myös Espoon halleissa. Kiinnostusta olisi myös aikuisten harrastekiekkokouluun.
Tyttöjen jääkiekkotoimintaa GrIFK tekee yhteistyössä Kiekko-Espoon kanssa. Osa tytöistä pelaa myös poikien sarjoissa, eikä omaan tyttöjoukkueeseen tällä hetkellä riittäisi riittävästi pelaajia.
– Yhteistyötä Kiekko-Espoon kanssa tehdään myös poikapuolella sekä valmennus- ja hallintotasolla. GrIFK:n jääkiekkotoiminta oli näkyvästi mukana myös seuran 100-vuotisjuhlavuonna. Juhlaottelu oli menestys ja tuotti noin 5 000 euroa hyväntekeväisyyteen. Myös suomalaisen jääkiekon huipulta tuttu Emma Terho oli mukana tapahtumassa.
Ehkä tärkein viesti uusille harrastajille on kuitenkin yksinkertainen: jääkiekon aloittamisen ei tarvitse olla vaikeaa tai kallista. Kiekkokouluun, jota pääsee kokeilemaan ilmaiseksi, tarvitaan alkuun käytännössä vain luistimet ja kypärä. Aikuiset saavat olla lastensa mukana jäällä kiekkokoulussa, jos lapsi näin haluaa.
– Ei tarvitse hampaat irvessä kilpailla, jos haluaa vain harrastaa jääkiekkoa. Meidän arvomme ja toimintamme eivät ole pois kummastakaan päästä – ei niiltä, jotka haluavat huipulle, eikä niiltä, jotka haluavat harrastaa.
GrIFK:n tavoitteena onkin kasvattaa hyvätapaisia lapsia – kaukalossa ja sen ulkopuolella.
Kaksoset palaavat jäälle kesän jälkeen
11-vuotiaat kaksoset Matias ja Mikael Taurivuo ovat mukana GrIFK:n aloitusleirillä jo neljättä kertaa. Jääkiekkoa on tullut harrastettua noin kahdeksan vuoden ajan, ja molemmat pelaavat lisäksi jalkapalloa.
Pitkän kesän jälkeen jäälle on mukava palata. Kaksosten mielestä leirin parasta antia ovat pelaaminen ja ennen kaikkea kaverit.
– Lätkä on paras laji, koska se on kivaa ja siinä voi pelata kavereiden kanssa.
Viktor viihtyy kaukalossa
GrIFK:n aloitusleirillä on mukana myös Viktor Havas, 13, joka on ollut leirillä jo kuusi kertaa. Hän on pelannut jääkiekkoa Granissa nelivuotiaasta lähtien. Jääkiekon ohella aikaa kuluu golfin parissa, ja aiemmin hän on harrastanut myös salibandya, uintia ja jalkapalloa.
Leirillä parasta ovat hänen mukaansa pelaaminen ja kaverit. Kesän jälkeen jäälle on muutenkin mukava palata, sillä kesällä jäälle ei juuri pääse.
– Lätkä on se ykkönen. Se on niin hauskaa. Parasta leirillä on pelaaminen ja kaverit.