| PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN

Kauniainen säilytti itsenäisyytensä

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntien järjestämisvastuulle.

Viime hallituskaudella oli olemassa todellinen uhka, että Kauniainen olisi liitetty osaksi naapurikuntiaan ja itsenäisen kuntamme olemassaolo olisi päättynyt. Näin ei käynyt. Suuriin kuntiin perustuvan sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisen tehostamismallin tilalle on nykyinen hallitus päättänyt luoda 18 maakuntaa.

Maakunta-nimen käytöstä näille uusille itsehallintoalueille päätettiin 9.2.2016.

Maakuntien luonnin liikkeellepanevana syynä on SOTE-uudistus, jonka tavoitteena on “kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia”. Uudistuksella tavoitellaan vuositasolla 3 miljardin euron säästöjä. Maakunnille tulee myös muita tehtäviä, jotka tulevat ennen muuta nykyisiltä aluehallintoviranomaisilta.

Uudistus on mittava. Arvion mukaan koko maassa noin 22 000 kuntien työntekijää lähinnä sosiaali- ja terveystoimesta siirtyy maakuntien palkkalistoille.

Mitä tapahtuu kauniaislaisten kannalta? Kauniaisissa ja Uudellamaalla tämä tarkoittaa, että nykyinen HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), joka on jo nyt Suomen toisiksi suurin työnantaja, ottanee Uudenmaan maakuntahallinnon osana vastuun myös perusterveydenhuollon järjestämisestä. Siis mm. terveyskeskuksemme siirtyy maakunnan hallittavaksi.

Jos muutos toteutetaan hyvin, terveyskeskusten yhteistyö erikoissairaanhoidon kannalta parantuu. Jos se toteutetaan huonosti, voivat jotkut sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyä kuntalasista tai tulla nykyistä huonommin hoidetuksi.

Muutos erityisesti tässä tilanteessa on vaativa. Vuoden 2016 osalta on yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen samanaikaisesti kansalaisten ikärakenteen muutoksen kanssa vaikuttanut käytössä oleviin panostuksiin. HUS:n ja sen osana toimivan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Keravan muodostaman HYKS-alueen budjettia on jo päätetty pienentää vuoteen 2015 verrattuna. Näin siitä huolimatta, että erikoissairaanhoidon työmäärä lisääntyy.

Muutoksen kuluessa syntyy epävarmuutta ja tärkeät ruohonjuuritason, hoitoketjujen ja tietojärjestelmien kehittämistyöt saattavat hidastua.

Aikataulun pitäminen muutoksen toteutuksessa on tärkeää, jotta vaikuttavat kehitystoimet eivät lykkäänny. Julkisuudessa on jatkettu keskustelua maakuntien lukumäärästä. Se asia on tässä paljon vähemmän merkityksellinen kuin monet muut seikat. Yksi merkittävä asia on se, annetaanko maakunnille verotusoikeus. Tämä on vielä päättämättä.

Maakuntahallinnosta puhuttaessa pääkaupunkiseudulla on esitetty huoli siitä, että pääkaupunkiseutu joutuu muun maan maksumieheksi. Maakuntien perustaminen, oli niitä sitten 12 tai 18, ei tähän asiaan vaikuta. Nyt jo HUS ja suurten keskussairaaloiden alueet toteuttavat erikoissairaanhoidon harvemman asuttuja alueita tehokkaammin ja tasausta maan eri alueiden kustannuksissa tapahtuu mm. kuntien rahoituksen kautta.

Tärkeää on huomata, että SOTE-uudistuksen keskeinen tavoite yhdenvertaisuuden toteutumisesta edellyttää varojen siirtymistä tiheämmin asutuilta, parempituloisilta ja suurempien sairaalayksiköiden alueilta muualle. Etäisyyksiä vaativaan sairaanhoitoon tai synnytykseen ei saada kurotuksi pois yhdenvertaisuus-kirjauksella.

Kaiken kaikkiaan meneillään oleva maakuntien luominen on Kauniaisten kannalta selvästi parempi kuin muut esillä olleet vaihtoehdot. Kuntapäättäjämme ja virkamiehet voivat edistää asiaamme parhaiten hyvän yhteistoiminnan kautta.

Vesa Helkkula
Kauniaisten edustaja HYKS-lautakunnassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *