| AJANKOHTAISTA - AKTUELLT

Startup Refugees auttoi Omaria

Kun Omar oli pieni, hän seisoi jakkaralla veljensä parturinliikkeessä Bagdadissa ja leikkasi hiuksia. Nyt hän leikkaa hiuksia parturi-kampaamossa Suomessa ja odottaa oleskelulupaa.

Omar Taha tuli Suomeen kaksi vuotta sitten Haaparannan kautta. Silloin hän oli kulkenut jo Turkin, Kreikan, Makedonian, Serbian, Unkarin ja Saksan kautta. Osan matkasta hän taittoi kumiveneellä ja jalkaisin. Saksasta hän suuntasi pohjoiseen. Suomessa häntä vastassa olivat koirat ja poliisit, mutta sitten hän sai nukkua patjalla samassa huoneessa muiden pakolaisten kanssa. Näin alkoi hänen oleskelunsa Suomessa.
Tullessaan Omar toi mukanaan taidon, jonka hän oli oppinut parturinliikkeessä Bagdadissa Irakissa. Yhdessä kaverinsa Husseinin kanssa hän osallistui pop up parturipäivään Helsingissä. Silloin hän tapasi Johanna Ahlbergin, joka omistaa Tukkatalo-hiussalongit Helsingissä ja Espoossa. Ahlberg on mukana Startup Refugees -verkostossa, joka kartoittaa pakolaisten ammattitaitoja sekä tukee turvapaikanhakijoita työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Hän on ollut parturi-kampaamoalalla 30 vuotta ja näki, millä ammattitaidolla Omar työskenteli.
– Aloimme heti puhua siitä, miten voisimme tehdä yhteistyötä. Tajusin, että me voimme tehdä jotain yhdessä, sanoo Johanna. Omar näkee kokonaisuuden, ei vain hiuksia. Hän käyttää saksia, veistä, parranajokonetta, lankaa, vahaa ja tekee tatuointeja, ts. leikkaa hiuksiin kuvioita ja tekee ne 3d:nä väreissä. Hän eroaa kollegoista, joilla on sama tausta siinä, että hän leikkaa myös naisten hiuksia. Se että hän palvelee myös naisia todistaa, että hän kotiutuu, arvelee Johanna.
– Työskentely naisten hiusten kanssa tarjoaa enemmän mahdollisuuksia. He haluavat kampauksia ja he tulevat useammin, sanoo Omar.

Omar osallistui jo toista kertaa Slush – tapahtumaan parturina.

Kun hän oli työharjoittelussa Tukkatalossa Johanna huomasi, että hän ei tullut ajoissa töihin.
– Minähän näin miten tarkka hän oli työssään, joten halusin tietää mistä myöhästymisissä oli kysymys. Istuimme alas ja Omar kertoi, että hän ei voinut nukkua pakolaisten vastaanottokeskuksessa Vantaalla. Samassa pienessä huoneessa asui seitsemän henkilöä ja koko ajan oli melua. Ihmiset puhuivat puhelimessa myöhään yöhön.
– Nukuin ehkä vain tunnin ja sitten olisi pitänyt lähteä töihin. Se ei toiminut. Matka Helsinkiin vei tunnin, ensin junalla ja sitten bussilla, sanoo Omar.
Vastaanottokeskuksessa sai elämiseen 92 euroa kuukaudessa ja pelkästään matkat Vantaalta Helsinkiin ja takaisin maksoivat 11 euroa.
Omar leikkaa asiakkaansa syyrialaisen Amir Shbbahin hiuksia. Taustalla näkyy Shqipe Aliu joka tuli Kosovosta kahdeksantoista vuotta sitten.

Uusi huone
Johannan poika oli juuri muuttanut pois kotoa, joten yksi huone oli vapaana. Hän tarjosi huonetta Omarille. Nyt hän asuu Johannan ja hänen miehensä luona Kauniaisissa. Hän nukkuu hyvin, juna-asema on lähellä ja hän pitää Johannaa ja tämän miestä uutena perheenään, sisarenaan ja veljenään. Kun hän muutti omilleen, avustus nousi 92 eurosta 312 euroon kuukaudessa. Se oli tarkoitettu vuokraan, matkoihin, vaatteisiin, ruokaan ja muihin menoihin. Nyt Omarilla on palkka eikä saa enää tukia.
– Nyt jaksan tehdä työtä ja voin hyvin, sanoo Omar. Sillä välin hänen kaverinsa Husseinin oleskelulupa-anomus hylättiin kolmannen kerran ja hän päätyi kadulle. Oli talvi ja kylmä, eikä hänellä ollut mitään mihin mennä. Hän sai asua vähän aikaa Omarin luona, mutta nyt hän on palannut kotiin.
Koska Omarin ensimmäinen anomus hylättiin, hän on valittanut ja anoo samaan aikaan työlupaa. Omar lähti Irakista koska shiiamuslimit vainosivat häntä. Itse hän on sunnimuslimi. Maahanmuuttoviranomaiset Suomessa eivät usko hänen kertomustaan.
– He sanovat että valehtelen kun kerron, että shiiaterroristit tappavat miehiä joiden nimi on Omar ja antavat Ali-nimisten elää. Ali on shiialainen nimi mutta Omar on sunnalainen. Minut on yritetty tappaa, mutta maahanmuuttoviranomaiset eivät halua kuulla nimistä, hän kertoo.
Johanna arvostaa Omarin ammattitaitoa. Hän käyttää menetelmiä joita meillä ei ole.

Saa apua
Kun hän tuli Suomeen, hän osasi vain arabiaa. Nettipohjaisen kääntäjäpalvelun avulla hän on voinut kommunikoida Johannan kanssa ja oppinut vähän englantia ja suomea. Koska hänellä ei ole oleskelulupaa, hänellä ei ole oikeutta osallistua täällä suomen kursseille, saada terveydenhoitoa tai sosiaaliturvaa eikä matkustaa muualle, koska hänen passinsa on viranomaisilla. Kiitos Starup Refugeesin hänen on kuitenkin ollut mahdollista tehdä töitä. Verkostossa on mukana monta nimekästä yritystä. Ne antavat Omarille apua muun muassa lakiasioiden kanssa.
Mutta Johanna on joutunut viranomaisten pikkutarkan valvonnan kohteeksi ja on tarvittu monta todistusta kun hänen taustaansa yrittäjänä on kartoitettu. Perheyritys Tukkatalo on ollut suvun omistuksessa 53 vuotta.
– Minulla ei ole mitään salattavaa, mutta tämä on iso prosessi, hän sanoo.
Yhdessä Omarin kanssa he ovat nyt perustaneet BGD Barbersin Helsinkiin. Omar on ”pomo” kun taas Johanna auttaa taustalla. Johannan mielestä Omarin tarina on yksi monien muiden joukossa, mutta positiivista siinä on se, että hän kotoutuu vaikka ei saa apua viranomaisilta tavallista tietä.
– Koska hän asuu kanssamme, me opimme hänen kulttuuristaan ja hän puolestaan meidän. Ammatissaan hän on opettanut ihan uusia tekniikoita ja hänen tapansa kohdata asiakkaat ja katsoa mitä he tarvitsevat, on hieno, sanoo Johanna. Hän näkee yhteistyössä Omarin kanssa paljon mahdollisuuksia. He osallistuivat äskettäin Helsingissä kansainväliseen teknologia- ja kasvuyritystapahtumaan Slushiin jo toisen kerran. Yrityksellä on edellytykset kasvaa.
Käännös: Sirkku Vepsäläinen

Tietoruutu:
Startup Refugees on voitto tavoittelematon vapaaehtoisverkosto, joka on kartoittanut 1800 tulokkaan ammattitaidon 11 kaupungissa, järjestänyt työtä 130:lle, 41 harjoittelupaikkaa, 70 workshopia 589 osanottajalle, 379 kurssia ja koulutustilaisuutta, 16 ammatillista verkostoitumistilaisuutta yhteensä 151 osanottajalle ja antanut tukea 40 uudelle yritykselle.