Tässä paikallisella viitataan Kauniaisten rautatieasemaan ja globaalilla Juutinraumaan ja Kööpenhaminan päärautatieasemaan. Molemmissa tapauksissa parantuneet liikenneyhteydet ovat johtaneet kasvuun, hyvinvointiin ja kulttuuriseen nousuun. Ilman rannikkorataa Kauniainen ei olisi syntynyt, eikä varsinkaan pääosin ruotsinkielinen kulttuurieliitti olisi hakeutunut tänne samanlaisena ilmiönä, joka levisi likaantuneissa teollisuuskaupungeissa Keskija Länsi-Euroopassa. Puhdas ilma, kirkkaat ajatukset ja ihminen laumaeläimenä houkuttelivat yhteisöllisyyteen entisessä huvilayhdyskunnassamme. Tämä tekee Kauniaisista ainutlaatuisen Suomessa, mutta ei muualla Euroopassa. Talous saapui rautatietä pitkin idästä ja samoin pohjoisesta. Kulttuuriset vaikutteet tulivat lännestä merien ja rannikkoradan satamien kautta. Rautatie oli kytköksissä Venäjän imperiumiin ja myöhemmin Neuvostoliiton imperiumiin toisen maailmansodan jälkeen.
Juutinrauman yli kulkeva rautatieyhteys on antanut voimakkaan sysäyksen integroituneelle taloudelle, kulttuurille ja kielelle. Junat Kööpenhaminasta kulkevat Göteborgiin, Kalmarin, Lundiin ja jopa Tukholmaan asti. Junissa annettava informaatio on joskus ruotsiksi ja joskus tanskaksi, miten milloinkin sattuu. Kööpenhaminan ja Lundin yliopistot, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä, ovat nykyään huippuyliopistoja eivät vain Pohjoismaissa vaan koko maailmassa. Seuraava suuri askel on tunneli Rødbystä Saksan Puttgardeniin, jonka on määrä valmis tua vuonna 2029, mahdollisesti hieman myöhemmin. Kahdeksantoista kilometriä pitkä tunneli puolittaa matka-ajan Kööpenhaminasta Hampuriin nykyisestä viidestä tunnista kahteen ja puoleen. Tämän myötä Skandinavia integroidaan ratkaisevalla tavalla Manner-Euroopan metropoleihin. Viro kulkee pian samaa tietä, kun Rail Baltica valmistuu ja käyttää samaa raideleveyttä Berliiniin saakka. Miten käy Suomen ja Kauniaisten kautta kulkevien junien?
Valitettavasti Suomen syrjäinen asema unionin koillisena etuvartiona ja paikkana, johon saavutaan lentäen tai laivalla vaarallisten ja jäätyvien vesien yli, vahvistuu. Rautateiden osalta matkat Kauniaisten ja Helsingin välillä helpottuvat ja paranevat kahden uuden raiteen ja hienojen laitureiden myötä. Sen sijaan itä- ja länsisuuntaisissa yhteyksissä ei tapahdu mitään olennaista. Idässä kulku pysähtyy Venäjän rajalle ja lännessä Turun satamaan. Hallitus suunnittelee nopeaa rataa, joka kulkisi Kauniaisten kautta. Jos hanke toteutuu, juna saavuttaa Turun sataman 20 minuuttia nykyistä nopeammin ja siellä matka päättyy. Kustannukset ovat huimaavat jokaista säästettyä minuuttia kohden, jos suunnitelma toteutetaan. Vielä suuremmiksi ne kasvavat suunnitelmissa rakentaa tunneli Suomenlahden alle, siltoja ja tunneleita Ahvenanmaan yli sekä tunneleita ja pengerryksiä Merenkurkun yli. Toisin kuin tiheästi asutuissa Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, nämä hankkeet ovat valtavia taloudellisia haasteita harvaan asutussa ja pääomaköyhässä Suomessa.
Kauniaisten kulttuuripääoma tarjoaa ratkaisun ongelmaan. Vaikka yhteydet länteen olivat aiemmin huomattavasti huonommat kuin nyt, Kauniaisten kulttuurieliitti kehitti läheistä yhteistyötä kulttuurivaikuttajien kanssa muualla Pohjolassa. He olivat hyvin tietoisia siitä, että yhteinen kieli ja yhteinen kulttuuri rakentavat siltoja. Toisin kuin fyysiset sillat ja tunnelit, kulttuuri ja kieli ovat täysin ilmaisia ja niitä on tarjolla kaksikielisessä Kauniaisissa. Pohjoisessa tämä on arkipäivää. Saamenmaalla yhteistyö toimii sujuvasti kolmen maan saamelaisten välillä samalla kielellä. Tornionlaaksossa silta rakentuu suomen ja meänkielen varaan, höystettynä oivaltavilla ruotsalaisvaikutteisilla sanoilla kuten rondelli. Merenkurkussa ruotsin kieli yhdistää Vaasan ja Uumajan alueet salmesta huolimatta. Sama pätee Ahvenanmaan ja Tukholman läänin välillä. On aika ottaa esiin vanha viisaus siitä, miten kieli ja kulttuuri luovat vaurautta Kauniaisissa ja koko Suomessa, edellyttäen, että opimme hyödyntämään kaksikielisyyden taloudelliset edut.
JAN SUNDBERG
YLEISEN VALTIO-OPIN PROFESSORI EMERITUS, TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA
KÄÄNNÖS: PATRICIA HEIKKILÄ