| Historia -

Kadunnimet Kauniaisten eteläosassa

Millä perusteilla Kauniaisten 129 katua on nimetty? Tässä artikkelissa kerromme nimistä Kauniaisten eteläosassa. Seuraavassa numerossa tarkastelemme nimiä rautatien pohjoispuolella.

Nimien antamista ohjaavat Kauniaisissa monet periaatteet ja yhteisymmärrys ympäröivien kuntien kanssa. Samoja tai samankaltaisia nimiä pitää naapurikunnissa välttää. Paikallishistoriaan liittyvät nimet herättävät kiinnostusta ja luovat identiteettiä. Missään muussa kunnassa ei ole Kauniaistentietä, Bensowinkujaa tai Kylpyläntietä.

Itsestään selviin nimiin kuten Tunnelitie tai Kauniaistentie meidän ei tässä tarvitse paneutua. Mutta tietääkö tämän päivän lukija miksi meillä on Yhtiöntie? Nimihän tulee siitä osakeyhtiöstä, joka vuonna 1906 perusti Kauniaisen.

Osakeyhtiön ensimmäinen aloitteentekijä oli Janne Thurman, pankinjohtaja ja Paraisten murteesta väitellyt tohtori, ja siksi on Thurmanin puistotie.

Pankinjohtaja Axel af Forselles oli toinen Ab Grankullan perustaja. Hän on antanut nimen Forsellesintielle, jonka varrella oli myös hänen huvilansa Villa Constantia, purettu noin 50 vuotta sitten.

Borgintie kunnioittaa Borgin perhettä joka on vaikuttanut Kauniaisissa monen sukupolven ajan ja asunut suuressa punaiseksi maalatussa huvilassa Kauppalantiellä. Se taas muistuttaa ajasta jolloin Kauniainen oli kauppala vuosina 1920-72.

Wilhelm Bensow puolisoineen rakensi ylös mäelle Gresantien varteen suuren huvilan, jonka tontilla he ylläpitivät lastenkotia monen vuosikymmenen ajan. Suuren tontin itäosassa sijaitsee Bensowin kuja.

Yhä harvempi tietää että Signenkuja on nimetty kirjailija Arvid Mörnen vaimon mukaan. Tämä oli 40 vuoden ajan erittäin aktiivinen Kauniaisissa. Mörnen perheen satavuotias huvila on edelleen pystyssä Helsingintien ja Signenkujan välissä.

Asemakaava 1941

Ensimmäisen rakennusaallon aikana 1906–12 raivattiin tiet usein itse vaikeakulkuisen metsän läpi. Perille talolle löydettiin huvilanomistajan nimen perusteella. Vähitellen tiet saivat nimet. Ensimmäisessä asemakaavassa v. 1941 (vasta silloin!) oli 80 virallista kadunnimeä, suuri osa tosin vain paperilla.

O-I Meurmanin asemakaava v. 1963 sisälsi enemmän tontteja ja näin myös enemmän kadunnimiä, nyt määrä nousi 117:ään nimeen. Yksi uusimmista nimistämme on Heinrichsin polku. Nimi tulee Heinrichsin perheeltä jolla oli huvila ja liiketiloja Asematien rinteessä. Perheen kahdeksasta lapsesta neljä oli ”jääkäriveljiä”, joista tuleva kenraali Erik oli vanhin. Jotkut nimet ovat vanhoja, esimerkiksi Gresantie. Se kulki Gresan tilalta eteläisestä Espoosta Kauniaisten läpi Bembölen myllyille. Alun perin puhuttiin Myllytiestä. Samaan ryhmään kuuluu myös muita vanhojen espoolaisten maatilojen nimiä: Ers, Petas, Smeds, Juus.

Tietyt nimet viittaavat luontoon tien läheisyydessä, esimerkiksi Mäkitie, Pohjoinen ja Eteläinen suotie.

Junghans

Villa Junghans, tuttu monille jotka osallistuvat siellä kursseihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin, on tietenkin antanut nimen Junghansinkujalle. Nimi Junghans taas kuului saksalaiselle perheelle joka omisti huvilan noin 20 vuoden ajan aina vuoteen 1944, jolloin rauhansopimus siirsi heidän omaisuutensa Neuvostoliitolle. Nyt huvilan on jo kauan omistanut Kauniainen.

Osa Ullanmäentiestä on Kauniaisten puolella. Nimi tulee sen läheisyydessä sijainneesta vanhasta torpasta, joka on purettu jo kauan sitten. Tie tekee kaaren rautatien eteläpuolella. Se kulkee siellä pitkin entistä rautatietä joka oikaistiin juuri tältä kohtaa.

Vielä 20 vuotta sitten voi nähdä Brännbackan (suom. Kulomäen) torpan jäänteet Turunväylän ja rautatien vä- lissä pari sataa metriä ennen Tuomarilan asemaa. Autoilijat jotka kiitävät vanhan torpan yläpuolella eivät näe lahonneita hirsitukkeja alhaalla pienessä metsikössä. Täällä kulkeva tie on saanut suomenkieliseksi nimekseen Kulovalkeantie (ruots. Bränntorpsvägen), jolla on vain yksi numero, 28, Kauniaisten rajojen sisäpuolella.

Kukaan ei myöskään muista että täällä kulki aikoinaan vanha ”kirkkotie”, polku joka vei Espoon kirkolle ja jota käyttivät ihmiset jotka tulivat kävellen idän suunnasta.

Naisten nimiä

Eteläpuolella on kaksi naisen nimeä: Leantie ja Helenankuja.

Ensin mainitun alkuperä on tuntematon, jälkimmäisen voi johtaa Helena Lundqvistiin joka perheineen rakensi talon kauppalan vuokramaalle yli 50 vuotta sitten.

Eteläisessä osassa on joitain vanhoja maatilojen nimiä; Jondal, Ers, Smeds. Luonteenomaiset genetiivimuodot ovat säilyneet ajoilta jolloin tila sai nimensä omistajansa mukaan (Erik, Smed jne.). Sansinpeltoon sisältyvä nimi Sans on todennäköisesti peräisin sotilasnimestä Sand.

Ja sitten meillä on Tornikuja, joka on saanut nimensä venäläisen mittaustornin mukaan. Se oli aikoinaan Tornimäellä, joka nykyisin on puistoalueena.

Käännökset

Nimen valinta synnyttää välillä keskustelua, jopa ärtymystä vaikka viranomaiset ovat sen hyväksyneet. Mielipiteet otetaan huomioon ja nimi voidaan vaihtaa. Myös käännökset voivat ärsyttää, miksei esimerkiksi Britagränd voi olla suomeksi Britankuja eikä Pirkonkuja. Nimellähän halutaan muistaa Brita Hindströmiä, Helge Hindströmin puolisoa. Helge Hindström oli muun muassa kauppalanhallituksen jäsen 1931–1967. Kuja vie heidän vanhalle huvilalleen.

Sama koskee Vilhontietä, jonka ei pitäisi olla ruotsiksi Vilhelmsvägen vaan Vilhovägen Vilho Heinosen mukaan, joka rakennutti Villa Rauhalan ja istui pitkään monissa lautakunnissa. Tontti saa nyt lisää rakennusoikeutta ja huvila luultavasti suojellaan., ks. Kaunis Grani 13/11.11.2014.

1960-luku

1960-luvun suuren ”rakennusbuumin” jälkeen rakennettiin uusia teitä nopeaan tahtiin. Noin 2000 uuden asukkaan piti silloin saada postiosoitteet. Hälytysajoneuvojen ja taksien piti löytää nopeasti perille.

Yhteiskuntatoimen osasto kehitteli sopivia nimiä, usein yhteistyössä P-O Moreliuksen, Espoon ja Kauniaisten legendaarisen nimitukijan kanssa.

Paikallislehti Kaunis Grani julkaisi kolmiosaisen artikkelisarjan kadunnimistämme keväällä 1980 ja syksyllä 1990 järjestettiin nimien ympärillä näyttely kaupungintalolla.

On valitettavasti mahdotonta selvittää jokaisen 129 nimen taustaa. Aiheesta kiinnostunut on tervetullut Villa Junghansin paikallishistorialliseen arkistoon lukemaan Inga Eichholzin pro gradu -tutkielmaa vuodelta 1977, jossa on mukana kaikki silloiset nimet.

Maankäyttöyksiköllä kaupungintalossa on luettelot kaikista nykyisistä nimistä, suomenkielisistä ja niitä vastaavista ruotsinkielisistä – ja vice versa.

Villa Björkbacka 1910-luvulla, nykyään paikalla Fasaanipolku 4:ssä on rivitalo. Koivut ovat aina viihtyneet alueella jossa ne saavat riittävästi vettä. Nimenä Björkbacka on vanhempi kuin Björkgården, Bredantielle Olssonin taimitarhan yhteyteen 1920-luvun alussa rakennettu huvila. Björkgården on antanut nimensä Koivuhovin rautatieasemalle hieman kauempana lännessä.

Ilmakuva Kauniaisten keskustasta sotavuosilta 1940-luvulla. Heinäsuovat ovat paikassa jossa nyt kulkee Tunnelitie. Elannon iso liikerakennus (kuvan keskellä) purettiin 2000-luvun alussa, jolloin se antoi tilaa uudelle auppakeskuksellemme. Lähellä olevaa pientä valkeaa rakennusta osa kutsui ”pikku-Elannoksi” ja kauempana ylhäällä näkyy rautatien ylittävä tie. Talossa sen vasemmalla puolella oli mm. liikehuoneistoja, elokuvateatteri ja krouvi. Ylikulkutien oikealle puolelle rakennettiin tunneli, joka avattiin liikenteelle 1.8.1965.