| KAUPUNKI - STADEN

4 kysymystä uudesta digitalisaatio-ohjelmasta

Kauniainen on hyväksynyt uuden digitalisaatio-ohjelman. Esitimme sivistystoimenjohtaja Heidi Backmanille neljä kysymystä siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Miten ekaluokkalaiset, jotka nyt aloittavat koulun, tulevat hyötymään kaupungin hyväksymästä digitalisaatio-ohjelmasta – huomenna ja viiden vuoden kuluttua?

Koulussa on pitkälti kyse siitä, miten me suhtaudumme tulevaisuuteen. Meidän lapsiemme pitää saada ne valmiudet joita he tarvitsevat voidakseen elää hyvää elämää, ja meidän mielestämme yksi tärkeimmistä kantavista voimista yhteiskuntamme muutoksissa on nyt digitalisaatio. Arjessamme on jo paljon kytköksiä siihen. On tärkeätä, että lapsemme oppivat koulussa ja jo päiväkodissa käyttämään uutta teknologiaa viisaalla, mutta myös leikkisällä tavalla.

Teknologia tarjoaa myös uusia pedagogisia ratkaisuja. Se, että oppii kirjoittamaan tietokoneella, voi esimerkiksi säilyttää niiden oppilaiden koulumotivaation, joilla seitsemän vuoden iässä on vielä vaikeuksia hienomotoriikassa. Mutta digitalisaatio on paljon muutakin kuin istumista tietokoneen ääressä. Jo nyt kaikki oppilaat oppivat ohjelmoinnin perusteet ja monet saavat kouluaikanaan rakentaa robotteja tai suunnitella kolmiulotteisia esineitä 3d-mallintajan avulla ja tulostaa ne sitten muovisiksi kappaleiksi.

He voivat maalata paitsi paperille myös kolmiulotteisesti virtuaalisessa maailmassa VR-tekniikan avulla. He voivat tutkia kehon toimintoja tai afrikkalaista kylää saman tekniikan avulla. He voivat luoda musiikkia sovellusohjelmien avulla ja he voivat lähteä tutkimusmatkalle luontoon ja dokumentoida sitä älyteknologian avulla. Kun he tulevat vanhemmiksi, he tekevät koulutöitä jotka ovat esimerkiksi podcasteja tai blogeja. Tällaiset elementit tulevat koulussa olemaan paljon tavallisempia kuin ne nyt ovat.

Jo nyt osa päiväkotilapsistamme on saanut kommunikoida toisella kielellä pienen NAO-robotin kanssa, jonka yläasteen oppilaat ovat ohjelmoineet. Siitä on pidetty paljon. Ja jo nyt voivat oppilaat esimerkiksi valita, haluavatko he biologiassa kerätä ja kuivata kukkia vai valokuvata ne ja tehdä digitaalisen työn.

Miltä uskot ekaluokkalaisten koulunkäynnin näyttävän silloin, kun on aika kirjoittaa ylioppilaaksi?

12 vuoden aikana ehtii tapahtua tavattoman paljon. Jos katsomme taaksepäin niin huomaamme, että esimerkiksi älypuhelimet, pilvipalvelut tai sosiaalinen media olivat 12 vuotta sitten useimmille tuntemattomia ilmiöitä. Nyt ne ovat luonnollinen ja tärkeä osa enemmistön arkipäivää.

12 vuoden kuluttua voi olla mahdollista, että tekoälyn ja koneoppimisen avulla oppilaat voivat suuremmassa määrin kuin nyt opiskella omaan tahtiinsa ja omin ehdoin. Digitaalisia kokeita ja tehtäviä voidaan luoda netissä olevasta materiaalista, arvostelu voidaan hoitaa digitaalisesti ja opettaja saa tärkeätä oppimisanalytiikkaa, joka auttaa häntä kehittämään oppimistilanteita sellaisiksi, että kaikki oppivat parhaalla tavalla. Opettaja saa keskittyä tärkeisiin kysymyksiin kuten sosiaalisuuteen ja luovuuteen.

Heidi Backman.

Koulu on varmasti edelleenkin tärkeä kohtauspaikka, mutta luulen että tulevaisuuden koulu toteuttaa entistä enemmän ajatusta, että oppimista voi tapahtua missä ja milloin vain, koska teknologia mahdollistaa sen. Teknologia mahdollistaa myös sen, että maailma voi tulla luokkahuoneeseen, ja kansainväliset kontaktit tulevat todennäköisesti olemaan opetuksessa arkipäiväisempi ilmiö kuin nykyään. Edelleen on ehkä painettuja kirjoja, mutta digitaalista materiaalia tulee olemaan yhä enemmän. Ei ole mahdotonta sekään, että meillä on myös eri tehtäviä suorittavia humanoidirobotteja jotka täydentävät opettajien työtä koulussa. Mutta luulen, että robotin ensisijainen tehtävä koulussa tulee pitkään olemaan se, että oppilas oppii tuntemaan sen, koska se todennäköisesti on osa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Opettaja rooli tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä.

 Mitä vaikutuksia ohjelmalla on kaupungin aikuisväestöön?

Digitalisaatio vaikuttaa meihin kaikkiin, ja me haluamme tarjota kaikenikäisille aikuisille mahdollisuuden tutustua ja opiskella uutta teknologiaa ja tulevaisuuden ilmiöitä. Jo nyt tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat kirjasto tai kansalaisopisto. Syksyllä alkaa lisäksi sivistystoimen DigiLabb, josta tulee keskeinen paikka missä voi tutustua uusimpaan uuteen. DigiLabbin pop up -versiota tullaan testaamaan Odenwallissa ruotsinkielisen koulukeskuksen yhteydessä.

Miten kaupunki seuraa sitä, että ohjelmaa toteutetaan?

Sivistystoimen oppimisympäristön kehittäjä Taru Koskinen tekee yhteistyötä kaupungin IT-yksikön kanssa ja järjestää henkilökunnalle työpajoja ja kehittää digitalisaatiota erilaisissa pilottiprojekteissa. Sivistystoimen koko johtoryhmä keskustelee näistä asioista joka viikko ja seuraa kehitystä. Kouluilla on esimerkiksi digitutoreita jotka antavat tukea toisille opettajille. Kokeilemme myös oppilaiden käyttöä digivalmentajina. Seuraa mielellään kehitystä nettisivustolla www.kokohelagrani.fi ja FB-sivulla KokoHela Grani.

Käännös: Sirkku Vepsäläinen