| KAUPUNKI - STADEN

Luokkamummo seuraa aina mukana, vaikka opettaja vaihtuu

Kaikki sai alkunsa artikkelista Opettaja-lehdessä noin 16 vuotta sitten, ja nyt Mäntymäen vaari- ja mummotoiminta on huomioitu jopa kansallisella tasolla. Kuvassa ensimmäisenä koulupäivänä:  Ekaluokkalaiset Ville Koskinen ja Leona Ant-Wuorinen sekä Virva Wahlstedt ja luokkamummo Irma Aalto.

Luin artikkelin tällaisesta toiminnasta ja se kolahti silloin, koska tuolloin rakennettiin senioritaloja tähän viereen. Ajattelin, että tämähän sopisi meille. Nyt toiminta on pyörinyt 14–15 vuotta, kertoo toiminnan “äiti”, luokanopettaja Virva Wahlstedt.

Kesäkuussa tuli toiminnalle kunniamaininta Kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa “erinomaisesta, aktiivisesta ja pitkäjänteisestä hyvät käytänteet -toiminnasta”.

Kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Voli Livo (vasemmalta), Aino Toivonen, Pekka Oksanen, Virva Wahlstedt, Hilkka Kirkkopelto, Olavi Filppula ja Tapani Ala-Reinikka iloitsevat mummo- ja vaaritoiminnan saamasta valtakunnallisesta kunniamaininnasta.

Alussa oli muutama kiinnostunut mukana, nyt mummoja ja vaareja on 20. Vuosittain rekrytoidaan neljä uutta.

Ruotsinkielisiä mummoja ja vaareja on mukana kielikylpyluokissa.

– Ei allekirjoiteta mitään papereita, mutta henkilö sitoutuu kuudeksi vuodeksi. Mutta jos vaari lähtee  kolmeksi viikoksi Tunisiaan, niin sitten hän lähtee, kertoo Virva, joka pitää toiminnan kaikki langat käsissään rekrytoinnista alkaen.

”Lapset osaavat pyytää apua”

Luokkavaari tai -mummo seuraa lapsia koko ala-asteen ajan, vaikka opettajat vaihtuvat. Eikä tässä ole byrokratiaa, eikä rahaa mukana, painottavat Olavi Filppula ja Pekka Oksanen. Olavilla on vuoden kokemus takana.

– On kyllä ollut antoisaa. Aika moni on tottunut minuun. Lapset osaavat pyytää minulta apua. Luottamuksen saaminen on ehkä paras kokemus, hän sanoo.

Myös Pekka on samoilla linjoilla. Hänen kohokohtansa oli kun tyttö, jolla oli vaikeuksia matematiikassa itse tuli pyytämään apua sen jälkeen kun Pekka yhden kerran oli auttanut tyttöä.

Kohokohtia Olaville ovat olleet matkakuvaukset omista matkoista ja Afrikka-luento, jonka hän piti kutosluokkalaisille, vaikka hän itse nyt on vasta “ekalla luokalla”.

– Mihin sä matkustat seuraavaksi, kuuluu usein kysymys, hän sanoo.

Myös Hilkka Kirkkopellolla on samansuuntaisia kokemuksia.

Hän tuo usein kuvia matkoilta mukaan luokalle, ja lapset katsovat mielellään kuvia yhdessä hänen kanssaan.

Kerran viikossa

Vaarit ja mummot eivät siis saa palkkaa, ainoastaan ruoan koulupivänä. Yleensä mummo tai vaari on mukana yhden koulupäivän viikossa.

– Ei voi sanoin kuvata kuinka loistavaa tämä on. Tällaista pitäisi olla jokaisessa kunnassa. Tämä on palkitsevaa ja monipuolista toimintaa. En ole ikinä kuullut mitään negatiivista tästä, Virva sanoo.

Konkreettisesti suurin hyöty on kun reissataan ympäri pääkaupunkiseutua.

– Luokan perässä on aina aikuinen ihminen. Toinen juttu on, että mummo tai vaari istuu luokassa. Se jo rauhoittaa, sanoo Virva.

Vaari tai mummo auttaa myös käytännön askareissa.

Voli Livio, joka on ollut toiminnassa mukana 4 vuotta, muistuttaa, että vaari esimerkiksi voi olla mukana poikien kanssa pukukoppissa sitomassa luistimien nauhoja.

Aino Toivonen oli aikoinaan luokkaäiti, ”joten on aika luonnollista että olen nyt luokkamummo”.

Kuinka kauan olet ollut mukana?

– Pääsin nyt kolmannelle luokalle, hän nauraa.

Pitkään Kauniaisissa rehtorina vaikuttanut valtuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka on tyytyväinen Kauniaisten koulutoimen saamasta valtakunnallisesta kunniamaininnasta. Ja niin on myös toiminnan alkuunpanija Virva.

– Tämä on ensimmäinen huomionosoitus ikinä, sanoo Virva, joka kuitenkin tietää,  että mummoja ja vaareja arvostetaan todella paljon myös vanhempien keskuudessa.