| AJANKOHTAISTA - AKTUELLT

Levotonta kaupungissa: ”Aikuisten on aika ottaa vastuu”

Tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsi, kuuluu vanha sanonta. Ja tämä sanoma pitäisi kauniaislaisten omaksua pohtivat Jessica Lerche, Anna Lena Karlsson-Finne ja Jan Mäkiö.

He kaikki kolme työskentelevät nuorten parissa eri tavoin ja peräävät nyt, että aikuiset ja vanhemmat ottavat kaupungissa enemmän vastuuta, jotta nuorten levoton olo helpottuu.

– Aikuisten pitäisi ottaa vastuuta ja tukea nuoria sen sijaan, että kirjoittavat tilanteesta asiattomasti sosiaalisessa mediassa. Olemme kaikki vastuussa, ja meidän pitäisi kysyä itseltämme, mitä voimme yhdessä tehdä nuorten hyväksi, sanoo Anna Lena Karlsson-Finne.

Erityisnuoriso-ohjaaja Jan Mäkiö sanoo, että nuorten levoton käytös on lisääntynyt syksyn aikana. On tapahtunut enemmän muun muassa skeittipuistossa ja kauppakeskuksessa. Huumeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja tappeluja on esiintynyt enemmän. Yhdessä tapauksessa teräaseen käyttö johti siihen, että paikalle piti kutsua poliisi ja ambulanssi. Otsikot olivat Mäkiön mukaan kuitenkin pahempia kuin todellisuus.

Samalla hän huomauttaa, ettei voi yleistää. Usein on kyse samoista nuorista, jotka he tapaavat kaupungilla, eivätkä kaikki ole Kauniaisista.

– Grani on kohtaamispaikka useille nuorista, ja useat heistä asuvat muualla, Mäkiö sanoo.

Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että nyt tarvitaan vastuullisia aikuisia hoitamaan asiat kuntoon. Heidän mukaansa tilanne on huonontunut muun muassa koronapandemian takia. Monet voivat koronan takia henkisesti huonosti.

– Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ahdistus lisääntyy sekä nuorilla että aikuisilla, sanoo Karlsson-Finne, joka työskentelee sosiaalityöntekijänä Espoossa. Hän työskentelee lastensuojelukysymysten parissa.

Grani on edelläkävijä

Kauniainen oli edelläkävijä, kun aikuiset kiertelivät kaduilla ja Jessica Lerche oli kaupungin ensimmäinen jengityöntekijä vuosina 1987-89. Hän sanoo, että nykyiset ongelmat ovat samoja kuin silloin, muun muassa päihteiden sekakäyttö.

– Otettiin tabletteja kotoa ja niitä myös myytiin edelleen muille, hän sanoo. Silloin ja nyt oli puutetta vanhemmuudesta, kertovat selvitykset, joita on tehty myös muualla kuin Kauniaisissa, kertovat Lerche ja Karlsson.

Kauniainen oli edelläkävijä, kun aikuiset kiertelivät kaduilla ja Jessica Lerche (kuvassa keskellä) oli kaupungin ensimmäinen jengityöntekijä.

Vanhemmat ovat usein sinisilmäisiä ja uskovat, ettei tämä koske heidän lastaan, eivätkä ole läsnä omien lastensa arjessa.

– Toinen ongelma liittyy siihen, että aina on ollut aikuisia, jotka ovat ostaneet alkoholia lapsilleen, sanoo Anna Lena Karlsson-Finne.

Jessica Lerche kertoo, että hän teki nuorisotutkimusta 1980-luvulla, ja silloin kävi ilmi, että nuoret olivat huolissaan omien vanhempiensa juomisesta.

– Vanhemmuus on tärkeää, ja on tärkeää, että vanhemmat ovat hyviä esikuvia, sanoo Lerche, joka vastaa nykyisin Luckanin nuorisotoiminnasta.

Nuoret haluavat että aikuiset näkevät ja kuuntelevat, muuten nuoret turhautuvat Lerchen ja Karlssonin mukaan. He kannattavat myös sitä, että koululaisten vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja luovat yhteisiä sääntöjä kotiintuloajoista ynnä muusta vastaavasta.

Toiveena kahvila

Samalla kun ongelmat lisääntyvät, Kauniaisissa panostetaan paljon nuorten tavoittamiseen.

– Partioimme huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kouluilla on oma nuorisotyöntekijä ja yhteistyömme poliisin kanssa on hyvä, sanoo Mäkiö, joka on erityisen tyytyväinen, että nuorisotyöntekijöillä on oma auto käytössä. Se yksinkertaistaa työtä.

Kaikkia kolmea yhdistää toive nuorisokahvilasta, jota kaupunki ja yhdistykset voisivat hoitaa yhteistyössä. Nuoret tarvitsevat heidän mukaansa paikan, jossa voivat tavata toisiaan myös myöhemmin illalla.

– Myös nuoret pitäisi saada jollain tavoin mukaan ja niin, että he voivat itse ottaa vastuuta, sanoo Jessica Lerche.

KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ

 

Tarvitsetko apua? Tässä tukipalveluja nuorille suomeksi ja ruotsiksi:

Lähde/Källa: Jessica Lerche.