| KAUPUNKI - STADEN

Kauniaisten perheneuvola täyttää 30 vuotta

Kauniaisten kaupungin perheneuvola aloitti kasvatus- ja perheneuvonnan Villa Wulffissa vuonna 1990 sen jälkeen kun terveyskeskus, koulut ja nuorisotoimisto olivat vuonna 1988 huomauttaneet, että lapsiperheet tarvitsevat tukea.

– Perheneuvolan päätehtävänä on auttaa ja tukea lasten, nuorten ja heidän perheittensä henkistä hyvinvointia ja kykyä selviytyä erilaisista elämäntilanteista, kertoo perheneuvoja Lillemor Gustafsson.

Alussa henkilökuntaan kuuluivat perheneuvonnan johtaja, psykologi Britt-Marie Thilman, sosiaalityöntekijä Anita Virtanen, lääkäri Veronica Assmuth ja kanslisti Solveig Björklund. Veronica Assmuth työskenteli perheneuvolassa pisimpään. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2019 ja ehti toimia 29 vuotta konsultoivana lääkärinä.

Sittemmin perheneuvola on muuttanut terveyskeskukseen ja toiminut siellä siitä asti lukuun ottamatta rakennuksen remontin ajan.

– Alusta alkaen perheneuvolassa on ollut salassapitovelvollisuus, luottamuksellista yhteistyötä ja vapaaehtoisuutta. Lähetteitä ei tarvita, kertoo Lillemor Gustafsson.

Stressioireita ja ahdistusta

Perheneuvola tarjoaa erityisapua kysymyksiin, jotka liittyvät lasten ja nuorten kehitykseen, kasvatuksen haasteisiin ja parisuhdekysymyksiin. Asiakkaat voivat itse ottaa puhelimella tai sähköpostilla yhteyttä perheneuvontaan.

Evankelis-luterilaiset seurakunnat hoitivat perheneuvontatoimintaa useita vuosia ennen kuin kunnan palvelu alkoi. Tänä vuonna voivat Lillemor Gustafsson (vas.), Tarja Weurlander ja Miia Raivio juhlia, kun kunnallinen perheneuvonta täyttää 30 vuotta.

– Asiakkaat ovat perheitä, joissa lapset ovat 0-18-vuotiaita sekä pareja, jotka kärsivät vastentahtoisesta lapsettomuudesta. Myös lapsettomat tai parit, joilla on aikuisia lapsia ovat voineet hakea tukea perheneuvonnasta. Nykyisin lapsiperheiden avuntarve on kuitenkin niin suuri, ettemme valitettavasti voi tukea muita pareja tai perheitä, kertoo Lillemor Gustafsson.

Suurin asiakasryhmä koostuu 7–15-vuotiaista, jotka potevat mielenterveysongelmia kuten stressioireita, ahdistusta ja depressiota.

Perheneuvolassa työskentelevät tätä nykyä psykologit Miia Raivio ja Tarja Weurlander (yhteensä 1,5 virkaa), kokopäiväinen perheneuvoja Lillemor Gustafsson ja konsultoiva lastenpsykiatri (suomen- ja ruotsinkielinen), joka työskentelee noin 10 tuntia kuukaudessa.

Tarve vaihtelee

Henkilökunta tarjoaa neuvontaa, terapeuttisia keskusteluja lasten ja nuorten kanssa (myös yhdessä vanhempien kanssa), ja tarvittaessa psykologisia tutkimuksia lasten ja nuorten kehitykseen liittyen. Tarpeen mukaan asiakkaita voidaan edelleen ohjata erikoissairaanhoitoon.

– Pyrimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman pian. Keväällä 2020 yhteydenottoja meille oli vähemmän. Nyt syksyllä yhteydenottoja on enemmän kuin tavallisesti, ja odotusajat ovat siihen liittyen pidempiä, mutta silti ymmärtääksemme kohtuullisia verrattuna isompiin kaupunkeihin.

Tuen tarve vaihtelee. Joku perheistä toivoo neuvoja ja tukea lapsen kasvatukseen tai apua perheen sisäisen kommunikaation kohentamiseen.

– Yhdessä perheiden kanssa pyrimme lisäämään perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä sekä vahvistamaan keskinäisiä suhteita. Neuvot ja tuki erotilanteessa ovat myös tärkeitä, eivätkä vähiten lasten kannalta, sanoo Lillemor Gustafsson, joka myös muistuttaa, että yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin tarjoamien palveluitten välillä on mittaamattoman arvokasta.

KÄÄNNÖS: JUHANI HEIKKILÄ

3 kysymystä

Onko kysyntä lisääntynyt?

Kysyntä kasvaa tasaisesti. Kauniaisissa pyrimme tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä omin voimin, jotta palvelu olisi lähellä ja kynnys matala. Varhainen apu voi ehkäistä vaikeampia ongelmia perheissä.

Mitkä ovat tavallisimmat ongelmat nuorilla asiakkailla Kauniaisissa?

Nuoret pyrkivät vapaaksi perheestä, ja tämä voi joskus olla haastavaa sekä vanhemmille että nuorille: vaatimus vastuun kantamisesta voi tuntua liian vaativalta, tai nuoret kokevat, että heitä kohdellaan pikkulapsina. Nuoret tarvitsevat sekä turvallisia että tukevia suhteita, ja oikeutta kokeilla omien siipiensä kantavuutta yrityksen ja erehdyksen kautta. Nykyisin vaatimukset itsenäistymisestä ja suorittamisesta johtavat valitettavasti usein stressiin ja epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteeseen sekä nuorilla että heidän vanhemmillaan.

Miten korona on vaikuttanut toimintaan?

Muun kunnallisen toiminnan tapaan myös perheneuvonta siirtyi lähinnä etätyöhön kevään aikana. Osa perheistä päätti odottaa pandemian loppumista, ja ottaa yhteyttä kesällä. Toiset halusivat jatkaa etäyhteyden avulla. Muutos onnistui yllättävän kivuttomasti. Aikuiset, nuoret ja myös lapset näyttivät, että osasivat hyödyntää puhelintuen ja videoyhteyden. Pandemian jatkumisen takia työ tapahtuu nykyisin etäyhteyden avulla, mutta myös tapaamisissa, mutta niin että sekä asiakkaitten että henkilökunnan turvallisuus on taattu.